Tupolev Tu-95

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tu-95MS NATO: "Bear H"
Tupolev Tu-95:n laivastoversio Tu-142 (Bear J) kuvattuna Yhdysvaltain laivaston ilma-aluksesta 1. huhtikuuta 1990
Kuvaus
Tyyppi strateginen pommikone
Miehistö 7
Ensilento syyskuu 1979, 12. marraskuuta 1952 (TU-95M (Bear A))
Valmistaja Tupolev
Aseistus
Ohjukset 6 × Kh-55-risteilyohjuksia tai 16 × Kh-55,
Kh-20 (Tu-95K-20, Tu-95KD, Tu-95KM),
2 × Kh-22 (Tu-95K-22)
Tykit 2 × GSH-23 23 mm,
6 × AM-23 23 mm (95M)
Mitat
Pituus 49,6 m
Kärkiväli 51,1 m (Tu-142 (Bear F))
Korkeus 13,4 m
Massa
Lentoonlähtömassa 185 000 kg
Massa tyhjänä 94 400 kg
Voimanlähde
Moottori Tu-95 4 x KKBM Kuznetsov NK-12MP, NK-12MV (95RT, 95U, 142, 95K22)
Teho 4 × 11 000 kW (NK-12MV)
Suoritusarvot
Lentonopeus 830 km/h suurin nopeus, 550 km/h matkanopeus
Lentomatka 10 500 km tavallisella kuormalla, 6 500 km täydellä kuormalla
Lakikorkeus 12 000 m

Tupolev Tu-95 (NATO: Bear) on Tupolevin strategiseksi pommikoneeksi Tupolev Tu-4 seuraajaksi suunnittelema nelimoottorinen potkuriturbiinikone, joka otettiin käyttöön Neuvostoliitossa 1965. Koneen käyttötarkoitus on olla pitkän matkan strateginen pommittaja. Sitä käytetään myös meritiedusteluun. Malli on Venäjän, Ukrainan ja Intian käytössä.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tu-95 on ainutlaatuinen siinä suhteessa, että se on ainoa edelleen käytössä oleva potkuriturbiinein varustettu pommikone. Koneessa on neljä moottoria, jotka kukin pyörittävät kahta vastakkain pyörivää potkuria. Koneen on sanottu myös olevan kovaäänisin olemassa oleva lentokone. Kone on niin äänekäs, että on jopa väitetty Yhdysvaltojen seuranneen kylmän sodan aikana Tu-95:iden liikeitä sukellusveneiden seurantaan tarkoitetun vedenalaisen mikrofoniverkoston avulla [1]. Samaan aikaan Yhdysvalloissa otettiin käyttöön strateginen pommikone B-52, jossa oli suihkuturbiinimoottorit, ja joka on Tupolev Tu-95:n tapaan edelleen käytössä.

Kone suunniteltiin Tu-4:n seuraajaksi kantamaan 9000 kg lastia. Tyypin välitön edeltäjä oli Tu-20, jossa kuitenkin oli ilmeisiä ongelmia. Näiden johdosta tyypin palveluskäyttöikä jäi jokseenkin lyhyeksi.[2]Syksyn 1955 kokeissa se saavutti viiden tonnin kuormalla 850 km/h nopeuden ja 10200 metrin korkeuden kantomatkan ollessa 12 100 km. Kokonaiskuormaksi tuli 20 000 kg. Seuraavassa mallissa Tu-95M oli tehokkaamman NK-12M-moottorit. Ensimmäisessä Bear-A-mallissa oli kuusi tutkaohjattua AM-23-tykkiä itsepuolustusta varten.

Kylmän sodan aikana 1970-luvulta lähtien Tu-95-koneet lensivät säännöllisesti Kuolan niemimaalta Kuubaan noin 8 000 kilometrin matkan Yhdysvaltain itärannikkoa pitkin.

F-14 Tomcat saattaa Tu-95:ttä (1983)


Versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytössä olevat mallit ovat strateginen pommikone TU-95M (Bear-A), joka kantaa 20 tonnin lastin, TU-95K (Bear-B) ja TU-95K22 (Bear-G) on vastustettu risteilyohjuksin ja TU-95MS (Bear-H) kymmenellä pitkän matkan H-55 (NATO: AS-15 Kent) -risteilyohjuksella.

Kone tunnettiin pitkään lännen tiedusteluorganisaatioissa Tu-20:na, joka oli Neuvostoliiton ilmavoimien koneelle antama tyyppinumero. Tu-95 oli Tupolevin suunnittelutoimiston sisäinen tyyppinumero koneelle, joka koneen käyttöönoton aikoihin syrjäytti nopeasti entisen tyyppinumeron.

Koneeseen perustuvan laivaston merivalvonta/sukellusvenetorjuntaversion tyyppinumero on Tu-142. Pommikoneesta kehitetyn AWACS-koneen tyyppinumero on Tu-126.

Tu-119 puolestaan oli Tu-95-koneeseen perustuva Neuvostoliiton projekti ydinkäyttöisen pommikoneen luomisessa. 2 prototyyppiä rakennettiin, mutta kone hylättiin käyttäjilleen liian vaarallisena.

Koneesta kehitettiin 1950-luvun lopussa keskipitkän/pitkänmatkan matkustajalentokone Tupolev Tu-114.

Lähestymislennot 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 on Venäjän federaatio aloittanut jälleen Tupolev Tu-95:llä samoin kuin myös Tupolev Tu-160:lla lähestymislennot Norjan, Britannian ja Yhdysvaltain tukikohtien ilmatilojen lähelle kuitenkaan ilmatilaa loukkaamatta harjoituksen vuoksi. Venäjä on ilmoittanut, etteivät sen strategiset pommittajat kyseisillä lennoilla kanna ydinpommeja.

09.02.2008 Tupolev Tu-95 loukkasi Japanin ilmatilaa 3 minuutin ajan Sofuganin saaren yläpuolella noin 650 kilometriä Tokiosta etelään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mobilisti 01/2008
  2. Hirvonen, 1961: s. 54

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tupolev Tu-95.