Tupolev Tu-4

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tupolev Tu-4. Monino Air Force Museum, Moskova.

Tupolev Tu-4 on neuvostoliittolainen strateginen pommikone, jota käytettiin 1940-luvun lopulta 1960-luvun puoliväliin. Se perustui neljään Neuvostoliiton haltuun joutuneeseen Yhdysvaltain ilmavoimien B-29 Superfortress -koneeseen.

B-29-koneiden päätyminen Neuvostoliiton haltuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana lukuisia eri tyyppisiä USAAF:in koneita, muun muassa Lentäviä linnoituksia, laskeutui Neuvostoliiton alueelle tai toimi sieltä käsin esimerkiksi USAAF:n suorittaessa pommituslentoja Saksaa vastaan. Japanille Neuvostoliitto ei kuitenkaan julistanut sotaa ennen kuin vasta Tyynenmeren sodan loppuvaiheessa elokuussa 1945, joten virallisesti se oli puolueeton Yhdysvaltain ja Japanin välisessä sodassa.

Ensimmäinen B-29-5 BW -pommittaja, Ramp Tramp (numero 42-6256) laskeutui varakentälle Vladivostokiin 29. heinäkuuta 1944 palatessaan japanilaisia vastaan suoritetulta pommituslennoltaan Mantšuriasta. Toinen B-29 putosi Habarovskin itäpuolelle 20. elokuuta 1944. Sen miehistö hyppäsi laskuvarjolla ja joutui internoiduksi Neuvostoliiton puoluettomuuspolitiikan mukaisesti. Kolmas pommikone, General H.H. Arnold Special (numero 42-6365) vaurioitui pommituslennolla Omuran Kiušulla ja laskeutui Vladivostokiin 11. marraskuuta 1944. Senkin miehistö internoitiin. Sama toistui Ding How:n kohdalla (numero 42-6358) 21. marraskuuta 1944. Miehistöjen siirto Teheraniin järjestettiin tammikuussa 1945, mutta ensimmäinen, kolmas ja neljäs kone jäivät kokonaisina, ja toinen kone hylkynä Tupolevin tutkittaviksi.

Tuotanto Neuvostoliitossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen lehti Die Kurier julkaisi 11. marraskuuta 1946 artikkelin, jonka mukaan Neuvostoliitto valmisti B-29-koneiden kopioita. Neuvostoliittolaisten sanottiin yrittäneen ostaa B-29:n pyöriä, renkaita ja jarruja. Heinäkuussa 1947 Tupolev Tu-4 -koekone lensi 5 100 kilometriä 6 000–8 000 kilon kuormalla 10 000 metrin korkeudessa 550 kilometrin tuntinopeudella.

Ilmailunäytöksessä 1947 Moskovassa nähtiin neljä B-29:ää, joista kolmen arveltiin olevan USAAF:lle kuuluvia, Neuvostoliittoon laskeutuneita koneita, ja neljäs vaikutti kuljetuskone Tupolev Tu-70:ltä. Myöhemmin on selvinnyt, että kone oli pommikoneen neuvostokopio, Tupolev Tu-4. Konetta varten kopioitiin Wright R-3350 Duplex Cyclone -moottori, jonka neuvostoversion nimeksi tuli ASh-73TK.

Kehitysvaiheessa koneessa oli lukuisia teknisiä ongelmia. Vuoden 1949 loppuun mennessä oli valmistettu jo 300 konetta, jotka osoitettiin kaukolentovoimille. Muutamasta koneesta tuli merivoimien kaukotiedustelukoneita. Neuvostoliiton ilmavoimilla oli 1949 kyky pommittaa ydinasein Yhdysvaltoja. Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen 20 kilotonnin atomipomminsa 29. elokuuta 1949 Semipalatinskissa ja toisen 40 kilotonnin pommin 24. syyskuuta 1951. Kolmas pommi pudotettiin Tupolev Tu-4:stä 18. lokakuuta 1951.

Muodostuneen uhan torjumiseksi Yhdysvallat paransi tutkaverkostoaan, ilmavalvontajoukkojaan ja tutkakoneitaan, loi Nike-ilmatorjuntaohjukset ja hankki suihkukäyttöisiä torjuntahävittäjiä.

Kaiken kaikkiaan arvellaan rakennetun 1 200 Tupolev Tu-4:ää, joista osa päätyi Kiinan kansantasavallalle, missä niitä käytettiin vielä vuonna 1968. Kiinan kansantasavallan ilmavoimien kehitys kärsi Neuvostoliiton ja Kiinan kansantasavallan välirikosta 1950-luvun lopulla ja se joutui pitkittämään vanhentuneiden tyyppien palveluskäyttöä.

Neuvostoliitossa vanhentuneet Tu-4-koneet siirrettiin kuljetuslaivueille korvaamaan Lisunov Li-2:ia ja Iljušin Il-4:ia. Tupolev Tu-4:n korvasi kuljetuskoneena Antonov An-12.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • nopeus meren pinnassa/10 000 m:n korkeudessa: 160 km/h /570 km/h
  • normaali lentonopeus: 500 km/h 7 800 m:n korkeudessa 5 000 kg:n pommikuormalla
  • kantama: 6 600 km 1 900 kg:n pommikuormalla ja lisäpolttoainetankeilla.
  • lentoonlähtömassa: 61 500 kg

Valmistetut versiot

    • Tu-4A, ydinpommikone
    • Tu-4R, tiedustelukone
    • Tu-4T, kuljetuskone
    • Tu-4K, ohjuskone

Museokoneita näytteillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edelleen kehitettyjä malleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tupolev Tu-70 on Tupolev Tu-4:n pohjalta suunniteltu matkustajakone. Tyyppi lensi ensilentonsa 27. marraskuuta 1946. Sen NATO-nimi on Cart.
  • Tupolev Tu-80 on strateginen kaukopommikone, joka lensi ensilentonsa 1. marraskuuta 1949.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Steeljaw Scribe [1]