Tupaijat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tupaijat
Intiantupaija (Anathana ellioti)
Intiantupaija (Anathana ellioti)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Tupaijat
Scandentia
Wagner, 1855
Synonyymit

[1]

  • Scandentiformes
  • Tupaii
  • Tupaioidea
  • Tupayae
Heimot [1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tupaijat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tupaijat Commonsissa

Tupaijat[2][3] eli puupäästäiset (Scandentia) ovat pieniä Kaakkois-Aasian nisäkkäitä. Ne muodostavat oman nisäkäslahkonsa. Aikaisemmin ne on luettu kuuluvaksi osaksi hyönteissyöjiä ja kädellisiä. Puupäästäiset-nimestään huolimatta ne eivät ole sukua päästäisille.

Tupaijat ovat hoikkavartaloisia ja tiheäturkkisia nisäkkäitä. Turkinväri vaihtelee punertavasta tummanruskeaan ja on useimmiten vaaleampi vatsapuolelta. Pitkissä raajoissa on viisi varvasta, joissa on terävät kynnet helpottamassa puussa kiipeilyä. Tupaijoilla on kokoonsa nähden isot aivot. Pituudeltaan tupaijoiden vartalo on 10–23 senttimetriä ja painoltaan 40–350 grammaa. Häntä on samanpituinen kuin vartalo.

Tupaijat asuvat Kaakkois-Aasian metsissä Intiasta ja kaakkoisesta Kiinasta aina Filippiineille, Borneolle, Jaavalle ja Balille asti. Sulkahäntätupaijaa lukuun ottamatta kaikki lajit ovat päiväaktiivisia. Vaikka tupaijat elävät metsissä, ne viettävät pääosan ajastaan maanpinnalla. Tupaijat ovat kaikkiruokaisia ja syövät pieniä selkärangattomia ja kasviravintoa.

Tähän lahkoon kuuluva kuuluva sulkahäntätupaija (Ptilocercus lowii) on ainoa nisäkäslaji, jonka tiedetään nauttivan alkoholia päivittäin. Se viettää keskimäärin yli kaksi tuntia päivästä nuollen käynyttä mettä palmujen kukista.[4]

Sulkahäntätupaija (Ptilocercus lowii).

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupaijoita tunnetaan nykyään 20 lajia, joista kaikki paitsi sulkahäntätupaija kuuluvat Tupaiidae-heimoon.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Scandentia Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 29.7.2010. (englanniksi)
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 20.6.2010. (Artikkelin viitteettömien suomenkielisten nimien lähde. Uudet nimet vahvistamattomia ehdotuksia)
  3. a b c d e f Macdonald, David: Nisäkkäät 1, s. 432 ja 436. Maailman eläimet -sarjan 1. osa. Suom. Nurminen, Matti. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  4. Wiens, Frank et al.: Chronic intake of fermented floral nectar by wild treeshrews. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2008, 105. vsk, nro 30, s. 10426-10431. (englanniksi)
  5. a b c d Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1, s. 84–87, 292–301. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.