Tuotantokonsepti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuotantokonseptilla tarkoitetaan tapaa järjestää tuotteen tuotanto sekä siihen liittyvät tukitoimet liiketoimintastrategian tarpeista lähtien. Tuotantokonsepti koostuu liiketoimintaa palvelevasta, harkitusta ja tarkoituksenmukaisesta joukosta omaa, alihankittua tai kumppanuuteen perustuvaa hankintaa, valmistusta ja jakelua ohjausjärjestelmineen. Kilpailukykyisen tuotantokonseptin piirteitä ovat asiakaslähtöisyys, liiketoimintalähtöisyys, joustavuus, laatu, tuottavuus ja hyvä imago.

Tuotantokonsepti on suomalaisena käsitteenä vakiintumassa, vaikka sille ei ole olemassa suoraa englanninkielistä vastinetta. Tästä on osoituksena se, että [1] Tampereen teknillinen yliopisto] on lukuvuonna 2010-2011 sisällyttänyt opetustarjontaansa opetusjakson [2]. ”Concepts of Operations” käsite kuvannee englanninkielessä parhaiten sitä mistä on kysymys.

Tuotantokonsepti -käsitteelle voidaan hakea vastaavuuksia käsitteistä "arvoketjujen hallinta", "arvoverkostojen hallinta", "tuotantojärjestelmä" tai "toimitusketjujen hallinta", englanniksi Supply Chain Managent (SCM). Olennaista on huomioida, että tuotantokonsepti sisältää käsitteenä myös tuotteiden valmistuksen. Se on siis laajempi käsite kuin SCM, joka voi rajoittua pelkästään jakeluverkoston tarkasteluun.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T Fordin tuotantolinja

Varhainen esimerkki mullistavasta tuotantokonseptista on Henry Fordin johdolla luotu ja käyttöön otettu T-Fordin tuotantokonsepti. 1900-luvun alussa auto oli vielä nuori keksintö ja pääasiassa rikkaiden miesten lelu. Henry Ford päätti muuttaa tilanteen ja kehittää yksinkertaisen, toimintavarman ja riittävän edullisen auton, jonka tavalliset ihmiset, kuten hänen irlantilainen isänsä, pystyisivät hankkimaan.

Ensimmäinen T Ford valmistui v. 1908. Se osoittautui hyväksi ja toimivaksi autoksi, mutta 850 $:n hinta, joka vastasi opettajan vuosipalkkaa, oli aivan liian kallis. ”Takapihan mekaanikoksi” mainittu Henry Ford oli riittävän ennakkoluuloton lähteäkseen murtamaan perinteisiä autonvalmistustapoja. Hän päätti olla muuttamatta autoa, mutta lähti sen sijaan kehittämään sen valmistustapaa. Uuteen tuotantokonseptiin liittyi useita erilaisia oivalluksia, joista tässä on mainittu keskeisimmät.

  1. Ford totesi, että auto ja sen osat on vakioitava.
  2. Vakio-osien valmistusta automatisoitiin ja niitä alettiin ostaa myös alihankkijoilta.
  3. Kokoonpanossa otettiin käyttöön ”liukuhihna”, jonka idea löydettiin teurastamon lihanleikkaamosta[3].

"The way to make cars is to make one automobile just like another automobile; just as one pen is like another pen, or one match is like another match when it comes from a match factory."

Uutta tuotantokonseptia alettiin soveltaa v. 1909 lähtien ja se osoittautui todelliseksi menestykseksi. Jo v. 1914 oman tehtaan työntekijät pystyivät ostamaan ”Tin Lizzyn” 4 kuukauden keskiansioillaan. Kaiken kaikkiaan uudella konseptilla tuotettiin yli 15 miljoonaa T-mallin autoa ja loppuvaiheessa auton hinta oli $290.

Tuotantokonseptien merkitys nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotantokonseptien merkitys 2000-luvun globaalissa taloudessa on vain kasvanut, eikä valmiita patenttiratkaisuja ole enää olemassa. Myös globaaleilla markkinoilla toimivat suomalaisyritykset joutuvat jatkuvasti kehittämään omaa tuotantokonseptiaan ja miettimään tuotantotoimintojen sijoittamista parhaan kokonaiskilpailukyvyn tarjoamalla tavalla.

Kilpailun kiristyessä tuotteiden tuotantoa on lisääntyvässä määrin siirretty perinteisistä teollisuusmaista tuotantokustannuksiltaan halvempiin maihin ajattelematta toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia. Esimerkiksi eurooppalainen autoteollisuus tekee uusinvestointinsa lähes poikkeuksetta Itä-Eurooppaan. Ongelmaksi nousee se, että esimerkiksi Saksassa autonvalmistajat menettävät samalla merkittävän asiakaskuntansa, omien tehtaiden työntekijät.

Kilpailukykyiseen tuotantokonseptiin kuuluu väistämättä myös kyky käyttää verkottunutta tuotantotapaa ja kyky hankkia raaka-aineita, komponentteja ja puolivalmisteita tarvittaessa myös ns. halpamaista. Ne yritykset, jotka eivät näin menettele menettävät kilpailukykynsä. Myös jakelun ja jälkimarkkinoinnin osalta on osattava käyttää yhteistyökumppaneiden palveluja luomaan lisäarvoa omalle tuotetarjonnalle.

Valmiita patenttiratkaisuja tilanteen hallitsemiseksi ei kuitenkaan ole, kuten osoittavat esimerkiksi seuraavat lähteet:

  • Sitran keväällä 2010 julkaisemassa kirjassa "Teollinen Suomi - Tuotannon uudistuminen kriisin jälkeen" kirjoittajat Eero Eloranta, Jukka Ranta, Pekka Salmi ja Pekka Ylä-Anttila arvioivat millaista tuotantoa Suomessa kannattaa tulevaisuudessa harjoittaa. Innovatiivisella ja jatkuvasti uusiutuvalla tuotannolla, johon voidaan päästä voimia ja osaamista yhdistämällä näähdään olevan parhaat mahdollisuudet.
  • Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA:n julkaisemassa "Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa" kirjassa on tarkasteltu miten arvon muodostuminen globaaleissa tuotantoverkostoissa jakautuu eri maiden kesken ja miten yritysten kannattaa tulevaisuudessa suunnitella omia tuotantokonseptejaan. Kirja myös osoittaa miten globaaleissa tuotantokonsepteissa eri maille on muotoutumassa omat roolinsa.
  • Saksassa tuorein talouskriisi [4] puolestaan osoitti, että tuotannon ulkoistamiskehityksessä ollaan lähestymässä käännepistettä. Tohtori Steffen Kinkel Fraunhofer ISI (Arkistoitu – Internet Archive)on selvityksillään osoittanut, että yhä useampi saksalaisyritys harkitsee tuotannon palauttamista takaisin Saksaan. Konseptit, joissa osa tai kaikki tuotannosta tehdään matalan kustannustason maissa, eivät olekaan osoittautuneet kokonaiskustannuksiltaan edullisimmiksi ja ovat sen lisäksi aiheuttaneet merkittäviä laadullisia ja toiminnallisa ongelmia.

Ostoista ulkoisten resurssien hallintaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotantotoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihdosta jopa 75% saattaa nykyisin muodostua oman organisaation ulkopuolelta ostattavista hyödykkeistä ja palveluista. Tällaisessa tilanteessa yritysten hankintatoimen rooli ja tehtäväkenttä ovat ratkaisevasti laajentuneet. Perinteisen edullisiin hankintahintoihin keskittyvän hankintatoiminnan ja operatiivisen ostotoiminnan lisäksi tarvitaan myös strategista hankintatoimintaa ja ulkoisten resurssien hallitsemiseen soveltuvia tietojärjestelmiä.

Koska jopa 75% asiakkaille tarjottavasta lisäarvosta tuotetaan alihankintaverkostossa oman organisaation ulkopuolella on partnereiden valinta myös oman menestyksen kannalta keskeistä. Partnereiden osaaminen on saatava kytkettyä mukaan jo tuotteiden tai palvelujen kehittämisvaiheessa. Kansainvälisissä yhteyksissä puhutaan käsitteestä Early Supplier Involvement (ESI).

Yrityksen tuotantokonsepti siis rakentuu strategisten hankintapäätösten kautta ja ulkoisten resurssien hallinta on sen merkittävä osa-alue.

Tuotantokonseptit 2007–2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinnittääkseen kappaletavaratuotantoa harjoittavien yritysten huomion konseptiajattelun välttämättömyyteen ja nostaakseen tuotannollisen ajattelun yritysten strategiselle tasolle Teknologian ja innovaatioiden Kehittämiskeskus Tekes käynnisti Tuotantokonseptit 2007–2011 –ohjelman. Hankkeen merkitystä kuvastaa se, että Tekes on varautunut rahoittamaan ohjelman hankkeita yhteensä n. 50 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana. Yhtenä ohjelman tavoitteista on myös vakiinnuttaa tuotantokonsepti-käsite suomalaiseen kielenkäyttöön.

Tekesin toimenpiteiden avulla oli vuoden 2010 loppuun mennessä käynnistynyt n. 130 projektia, joissa yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät kilpailukykyisempiä tuotantokonsepteja.

Tampereen teknillinen yliopisto on myös opintovuodesta 2010-2011 alkaen liittänyt opetusohjelmaansa opintojakson [2].Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä keskeiset tuotantokonseptit ja tuotannon lähestymistavat sekä kuvailla niiden sisällön. Lisäksi hän tuntee tuotantojärjestelmän ja -verkon rakenteen sekä osaa selittää niiden suunnittelun, operoinnin ja kehittämisen keskeiset tehtävät ja tavoitteet

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuotantokonsepti&oldid=20686697”