Tuonensiipi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuonensiipi
The Bhutan Glory Bhutanitis lidderdalii Specimen at Butterfly Park Singapore DSCF5982 (45).JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Ritariperhoset Papilionidae
Alaheimo: Apolloperhoset Parnassiinae
Tribus: Luehdorfiini
Suku: Bhutanitis
Laji: lidderdalii
Kaksiosainen nimi
Bhutanitis lidderdalii
Atkinson, 1873
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuonensiipi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuonensiipi Commonsissa

Tuonensiipi[1] (Bhutanitis lidderdalii) on Himalajan seuduilla tavattava harvinainen ja kookas päiväperhoslaji. Se kuuluu CITES-sopimuksen II liitteessä mainittuihin lajeihin[2].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etusiivet ovat varsin pitkänomaiset ja kärjestään pyöristyneet. Pohjaväri on mustanruskea tai -harmaa ja siiven poikki kulkee ohuiden, kellanvalkeiden juovien rivi. Osa juovista kuitenkin sulautuu yhteen siiven keskiosassa. Takasiivet ovat kapeatyviset, tyvestä ja etuosasta väritykseltään etusiipien kaltaiset, mutta siiven kärkiosassa on laaja punainen alue, jonka kohdalla kulkee mustalla pohjalla harmahtavien, valkoteräisten silmätäplien rivi. Aivan siiven reunassa on oransseja täpliä ja kärjessä on kolme pitkää, teräväkärkistä kannusta. Ruumis on hoikka ja takaruumiin selkäpuolella kulkee selviä poikkivöitä. Siipiväli 9,2–10,0 mm.[3][4][5]

Perhosen sanotaan tuoksuvan miellyttävältä.[6]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys kattaa alueen Bhutanista, Intian koillisista osavaltioista ja Myanmarin pohjoisosista Kiinan Yunnaniin ja Sichuaniin sekä idässä Thaimaahan ja Vietnamiin saakka.[7], mikä tekee siitä selvästi sukunsa yleisimmän ja laajimmalle levinneen lajin[8]. Pohjois-Thaimaassa elänyt populaatio alalajista B. l. ocellatomaculata on ilmeisesti hävinnyt. Perhoset lentävät kahtena sukupolvena ensin touko-kesäkuussa ja toisen kerran elokuusta lokakuulle.[6]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji lentää vuoristoniityillä ja metsien aukkopaikoilla.[4] Se suosii ilmeisesti vuoristoharjanteita laaksopaikkojen sijaan. Perhoset viihtyvät latvuksissa, niiden lentotapa on rauhallinen ja perhoset käyvät kukilla. Lepäävä perhonen pitää siipiään useimmiten levitettynä.[6] Laji kärsii elinympäristöjen tuhoutumisesta[8], mutta se ei kuulu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisten lajien listalle[9].

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää useilla piippuköynnöksillä (Aristolochia).[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]