Tuomas Suokas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuomas Suokas (15. huhtikuuta 18498. lokakuuta 1918) oli suomalainen talollinen ja kauppias Valkjärven pitäjästä. Hän oli edustajana kolmilla valtiopäivillä.

Tuomas Suokas harjoitti maatilallaan Valkjärven Jutikkalan kylässä maanviljelystä. Valtiolta ostamansa myllyn viereen hän rakennutti toisen vesivoimamyllyn ja sen yhteyteen sahalaitoksen höyläämöineen. Vuonna 1910 hän hankki ensimmäisen höyläkoneen Valkjärvelle. Samana vuonna hän osti sähkökoneen, ja myllyllä paloikin tienoon ensimmäinen sähkölamppu. Valkjärvellä Suokas toimi pitkän aikaa kirkon isännöitsijänä ja rahastonhoitajana sekä kirkkoneuvoston jäsenenä. Hän toimi myös Valkjärven Säästöpankin isännistössä ja varapuheenjohtajana. Hän oli perustamassa Valkjärven Maamiesseuraa vuonna 1900 toimien sen ensimmäisenä rahastonhoitajana.

Suokas oli Äyräpään tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1897, 1904–1905 ja 1905–1906.[1] Hän kuului vuoden 1899 suureen lähetystöön Valkjärven edustajana.[2] Suokas oli yksi myös niin sanottuun kansalaisadressilähetystöön kuuluneista 28 miehestä, jotka kävivät 12. maaliskuuta 1901 esittämässä senaatille 92 889 nimeä sisältäneen, kiihtyvien venäläistyttämistoimien aikaansaamaa huolestumista ilmaisevan adressin. Koska senaatti ei ottanut lähetystöä virallisesti vastaan, jakaantui lähetystö pienempiin ryhmiin vieraillakseen yksitellen jokaisen senaattorin luona. Juhani Aho kirjoitti kertomuksessaan Kansalaisadressi 1901 Suokkaan, Räisäsen ja Puhakan käyneen senaattori Johnssonin luona ja tämän ottaneen heidät erittäin tylysti vastaan.

Tuomas Suokkaan lapsista Alma Suokkaan (myöh. Joronen) toinen aviomies oli jääkäri Anton Näsi. Myös kansanedustaja Vilho Vallas (alk. Mykkänen) avioitui Suokkaan sukuun.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sihvo, Jussi & Seppänen, Unto (toim.): Valkjärvi – Pitäjä kohtaloitten kannaksella, s. 414, 451–454, 467, 582–584, 623–624, 626–627. Lahti: Valkjärven historiatoimikunta, 1953.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 272. Helsinki: Otava, 1926.
  2. Päiviö Tommila: Suuri adressi, s. 313. WSOY, 1999.