Tuomas M. S. Lehtonen
Tuomas Martti Samuel Lehtonen (s. 8. tammikuuta 1960 Helsinki) on suomalainen historiantutkija ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) pääsihteeri vuodesta 2004.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehtonen valmistui ylioppilaaksi Tapiolan iltalukiosta 1980[2] ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1987 pääaineenaan yleinen historia ja sivuaineena kotimainen kirjallisuus ja Suomen historia. Hän opiskeli myös taidehistoriaa, klassillista filologiaa, filosofiaa ja yleistä kirjallisuustiedettä.[3] Lehtonen vaikutti professori Matti Viikarin tutkijaryhmässä ja hänet ohjasi keskiajan tutkimuksen pariin filosofian professori Simo Knuuttila.[2]
Vuosina 1987–1988 Lehtonen toimi Tiede & edistys -aikakauskirjan toimitussihteerinä. Vuosina 1988–1999 ja 2000 hän toimi tutkijana Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa.[3] Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1996 aiheenaan 1100- ja 1200-luvun vaihteen latinankielinen runous (Carmina Burana).[4] Lehtonen on ollut Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti vuodesta 1999.[1] Hän toimi Renvall-instituutin johtajana 2000–2004.[3] Hän on ollut tutkijana ja johtajana useissa Suomen Akatemian tutkimushankkeissa.[3] Lehtoselta on ilmestynyt yli sata tieteellistä julkaisua.[2]
Lehtonen sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1998[5] ja 2006[6] sekä Glossa ry:n jakama Valoisa keskiaika -kunniamaininta 2006[7]. Vuonna 2016 Lehtonen nimitettiin Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi.[5] Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 2019.[8]
Lehtosen isä oli piispa Samuel Lehtonen.[4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjoittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fortuna, money, and the sublunar world: Twelfth-century ethical poetics and the satirical poetry of the Carmina Burana. Diss. Bibliotheca historica, 9. Helsinki: Finnish Historical Society, 1995. ISSN 1238-3503. ISBN 951-710-027-2.
- Hopeamarkkojen evankeliumi: Kirjoituksia sydänkeskiajan kulttuurihistoriasta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25075-9.
Toimittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lopun leikit: Uskon, historian ja tieteen eskatologiat. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-773-0 (nid.).
- Suomi: Outo Pohjoinen maa. Näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin. Jyväskylä: PS-kustannus, 1999. ISBN 952-451-001-4 (sid.).
- Lehtonen, Tuomas M. S. & Joutsivuo, Timo: Suomen kulttuurihistoria 1: Taivas ja maa. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-1842-8.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Krohn, Elias: Ideoiden toteuttajaksi. Yliopisto, 2007, nro 2, s. 49–50.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tuomas Lehtonen 375 humanistia. 29.3.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 7.8.2022.
- ↑ a b c Leppänen, Veli-Pekka: Historiantutkija Tuomas M. S. Lehtonen, 60, on ollut aina kirjojen suurkuluttaja: ”Avainjuttujani olivat interrail, Lepakkoluola ja Koijärvi” HS.fi. 8.1.2020. Viitattu 7.8.2022.
- ↑ a b c d Curriculum vitae 30.12.2019. SKS. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 7.8.2022.
- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 384. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b Tuomas M. S. Lehtonen Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi 28.1.2016. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.8.2022.
- ↑ Valtion tiedonjulkistamispalkinto Lisa Hovinheimolle
- ↑ Valoisa keskiaika Glossa ry. Viitattu 7.8.2022.
- ↑ Tuomas M. S. Lehtonen SKS. Viitattu 7.8.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
