Tuolileikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuolileikki

Tuolileikki eli Jerusalemin suutari[1] on ympäri maailmaa laajalti tunnettu, usein lasten keskuudessa suosittu leikki ja samalla leikkimielinen kilpailu.

Tuolileikissä osallistujat asettelevat tuoleja rinkiin – tai muuhun tilaan sopivaan, mieluiten symmetriseen muotoon – siten, että muodostelman ulkopuolella seisova voi istua tuoleille. Tuoleja tulee olla koko ajan yksi vähemmän kuin leikkiin osallistuvia. Leikkiin osallistuvat asettuvat seisomaan tuolien ympärille ja kun taustalta alkaa kuulua musiikkia, he alkavat kiertää tuoleista tehtyä muodostelmaa musiikin tahdissa. Kun musiikki katkeaa yllättäen, jokaisen osallistujan on yritettävä ehtiä istumaan jollekin vapaana olevista tuoleista. Koska tuoleja on aina yksi osallistujia vähemmän, yksi heistä jää aina ilman istumapaikkaa, ja tämä osallistuja putoaa pelistä pois. Joka kierroksella muodostelmasta poistetaan myös yksi tuoli, jotta niitä olisi aina yksi osallistujia vähemmän. Leikkiä jatketaan, kunnes jäljellä on enää kaksi pelaajaa ja yksi tuoli, jolloin voittajaksi selviää se, joka musiikin lakatessa ehtii istumaan viimeiselle tuolille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suuri pelikirja – koko perheen parhaat pelit ja leikit, s. 292. Kääntänyt ja toimittanut Reija Becks. Helsinki: Readme.fi, 2014. ISBN 978-952-220-821-7.