Tunturikissankäpälä
| Tunturikissankäpälä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Kissankäpälät Antennaria |
| Lajiryhmä: | Tunturikissankäpäläryhmä Antennaria alpina -ryhmä |
| Laji: | alpina |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tunturikissankäpälä (Antennaria alpina) on kissankäpälien sukuun kuuluva monivuotinen, arktinen asterikasvi. Se kuuluu samannäköisten ja usein apomiktisesti lisääntyvien kissankäpälien lajiryhmään, tunturikissankäpäliin (Antennaria alpina -ryhmä). Tunturikissankäpälän lähilajeja ovat harmaakissankäpälä (Antennaria canescens), isokissankäpälä (Antennaria villifera) ja kaljukissankäpälä (Antennaria porsildii).
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunturikissankäpälä on kaksikotinen ja kasvaa 5–15 senttimetriä korkeaksi. Kasvi on kokonaisuudessaan tiheästi karvainen, mutta nystykarvaton. Lehtiruusukkeen lehdet ovat lusikkamaisia, päältä vihreitä ja lähes kaljuja. Kukinto koostuu 3–5 ruskeanvihreästä mykeröstä. Mykeröjen kehtosuomut ovat tyveltä selvästi karvaiset.[1][2]
Tunturikissankäpälä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa tunturikissankäpälä on harvinainen Pohjois-Lapissa tavattava tunturipaljakan kasvi. Runsaimmin sitä kasvaa Enontekiön pohjoisosassa, lisäksi muutamassa paikassa Muoniossa. Myös Utsjoelta ja Inarista on havaintoja tunturikissankäpälästä.[1][3] Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 414–415.
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 599. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Kasviatlas 2020: Tunturikissankäpälän (Antennaria alpina) levinneisyys Suomessa.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||