Tunisiankilpikonna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tunisiankilpikonna
Tun0001.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Kilpikonnat Testudines
Heimo: Testudinidae
Suku: Testudo
Laji: Espanjankilpikonna graeca
Alalaji: nabeulensis
Kolmiosainen nimi
Testudo graeca nabeulensis
Highfield, 1990
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tunisiankilpikonna Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tunisiankilpikonna Commonsissa

Tunisiankilpikonna (Testudo graeca nabeulensis) on kannuskilpikonniin kuuluva maakilpikonna. Se kuvailtiin vuonna 1989 omana lajinaan Testudo flavominimaralis ja vuonna 1990 sen tieteelliseksi nimeksi vaihdettiin Furculachelys nabeulensis, mutta se on sittemmin luokiteltu espanjankilpikonnan alalajiksi[1][2].

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunisiankilpikonnan pystyy tunnistamaan muun muassa kilpikonnan päälaen suomuista. Tunisiankilpikonnalla on silmien välissä päälaessa kolmiomainen joukko vaaleankeltaisia suomuja. Kilpikonnan raajoissa on yleensä myös muutamia tummia suomuja.

Tunisiankilpikonna on muihin kannuskilpikonniin nähden pienikokoinen. Urosten koko täysikasvuisena on noin 13cm ja naaraiden 16cm. Tunisian maakilpikonnat ovat muihin maakilpikonna lajeihin nähden hoikempia. Tunisiankilpikonna ei talvehdi eikä siksi tarvitse ylimääräistä rasvaa.

Lemmikkinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunisiankilpikonna on suosittu lemmikki pienen kokonsa, värityksensä ja aktiivisuutensa vuoksi. Lajia tulee hoitaa hellävaraisemmin kuin muita maakilpikonnalajeja, eikä laji siksi sovellu lemmikiksi kokemattomalle omistajalle. Laji on todella herkkä muiden maakilpikonnalajien bakteereille, eikä siksi tulisi asustaa samassa terraariossa muiden maakilpikonnalajien kanssa.

Laji vaattii riittävästi lämpöä ja oikeanlaisen elinympäristön. Tunisiankilpikonna asustaa luontaisesti trooppisella aavikkomaastolla, eikä talvehdi. Tunisiankilpikonnan horrostaminen vankeudessa on todettu johtamaan kilpikonnan kuolemaan. Kilpikonna tarvitsee lämpimän ja hyvinvalaistun terraarion talvellakin. Ulkona kilpikonnaa voi pitää kesäisin, kun on riittävän lämmintä. Kilpikonnaa ei saa altistaa kylmälle, vedolle tai jatkuvalle kosteudelle.

Ruokavalio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunisianmaakilpikonna syö ainoastaan kasviksia. Vankeudessa elävälle maakilpikonnalle tulisi syöttää 80% vihreitä kasviksia ja 20% vihanneksia kuten tomaattia ja paprikaa. Ruuaksi kelpaavat Suomalaiset rikkakasvit, voikukasta piharatamoon.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Antoinette C. Van der Kyul, Donato LB Ballasina & Fokla Zorgdager: Mitochondrial haplotype diversity in the tortoise species Testudo graeca from North Africa and the Middle East. BMC Evolutionary Biology, 2005, 5. vsk, nro 29. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.4.2011. (englanniksi)
  2. Rhodin, Anders G.J.; Paul van Dijk, Peter; Inverson, John B.; Shaffer, H. Bradley: Turtles of the World, 2010 Update: Annotated Checklist of Taxonomy, Synonymy, Distribution and Conservation Status IUCN. Viitattu 30.4.2011. (englanniksi)