Tundrakurmitsa
| Tundrakurmitsa | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
.jpg) |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Pluvialis squatarola (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Tundrakurmitsa Wikispeciesissä |
Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) on keskikokoista hieman suurempi arktinen kahlaaja. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Juhlapuvussa vatsapuoli nokasta peräaukkoon on musta, selkäpuoli harmaan pilkullinen, päälaki ja kylki valkoiset. Talvipuvussa muistuttaa kapustarintaa, josta sen erottaa ääni ja mustat kainalot. Pituus 25–30 cm, siipien kärkiväli 55–85 cm, paino 170–320 g. Ääni on tunnusomainen kolmitavuinen ’pyy–ii–ee’, joka poikkeaa kapustarinnan äänestä.
Vanhin rengastettu yksilö on ollut 14 vuotta 3 kuukautta vanha.
Levinneisyys [muokkaa]
Turndrakurmitsa pesii arktisilla saarilla ja rannikoilla Alaskasta ja Kanadasta Siperiaan. Euroopan puoleisella Venäjällä pesii noin 10 000 paria. Koko maailman populaation koko on noin 690 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Talvehtii Argentiinassa (amerikkalaiset populaatiot), Britanniassa, Tanskassa, Pohjois-Afrikassa ja Välimerellä, osa Siperian linnuista jopa Australiassa. Venäjän pesimälinnut muuttavat Suomen yli touko–kesäkuun vaihteessa ja heinä-lokakuussa.
Elinympäristö [muokkaa]
Tundra-alueen rannat ja muut avomaat. Muuttoaikoina viihtyy etenkin lieterannoilla ja joskus kalliosaarilla.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesii maassa avoimilla alueilla. Pesii vain kerran kesässä. Munii neljä munaa, haudonta-aika on 26–27 päivää. Molemmat emot hautovat, ja haudonta voi alkaa ennen kuin munaluku on täysi. Se on sopeutuma arktisiin oloihin, jotta munat eivät jäätyisi. Poikaset ovat pesäpakoisia ja ovat lentokykyisiä noin kuukauden ikäisinä. Sukukypsä kaksi– tai kolmevuotiaina.
Ravinto [muokkaa]
Madot, hyönteiset, äyriäiset, nilviäiset ja muut pikkueläimet.
Lähteet [muokkaa]
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
- ↑ Pluvialis squatarola IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Tundrakurmitsa Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
