Tuki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tuki eli tukiainen tarkoittaa taloustieteessä rahallista avustusta, jonka tarkoituksena on subventoida eli laskea hyödykkeen hintaa, tukea yrityksen toimintaa tai kannustaa muutoin liian vähäistä taloudellista toimintaa. Yleensä tukiaisia maksaa hallitus tai paikallishallinto.

Kansainvälisessä kaupassa tukia pidetään usein kaupan esteenä ja protektionismina. Tällöin niiden katsotaan vääristävän markkinoita. Muutoin talouspolitiikassa tukiaisia voidaan käyttää markkinahäiriöiden korjaamiseen. Esimerkiksi matalapalkkaisen työn tukemisella pyritään kannustaa työn vastaanottamista tilanteessa, jossa tulonlisäys sosiaalitukiin nähden on muutoin alhainen.

Eräs erikoistapaus tuista on maataloustuki, jolla historiallisista syistä Suomessa on ollut keskeinen poliittinen merkitys. Esimerkiksi Britanniassa on aiemmin historiallisista syistä ollut keskeisessä asemassa hiilikaivosteollisuuden tukeminen, ja EU:ssa on tuettu muun muassa oliivinviljelyä. Monissa maissa tuetaan myös telakkateollisuutta.

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Yrityksiä ei pidä pelastaa konkursseilta"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Niku Määttäsen mukaan yrityksiä ei pidä pelastaa konkursseilta tukiaisilla. Jos konkurssiin menneen yrityksen toiminta sinänsä on kannattavaa, konkurssiyritys siirtyy velkojien kautta uusiin käsiin. [1]

Professori Ari Hyytisen mukaan konkurssit lisäävät talouskasvua: yleensä vähiten tuottavat yritykset menevät konkurssiin ja eniten tuottavat laajentavat toimintaansa. Tämä tuottavuuden nousu johtaa keskimäärin myös palkkatason nousuun eikä lisää työttömyyttä pitkäaikaisesti, jos työmarkkinat toimivat edes jotenkin kohtuullisesti. [1]

Autoteollisuuteen erikoistunut ruotsalainen professori Christer Karlsson vastusti Saab-autonvalmistajan pelastamista konkurssilta tukiaisilla: "kymmenen vuoden kuluttua tehtaan lopettamista ei seudulla olisi enää huomannut." Hänen mukaansa Saabin alasajo olisi ollut "parempi kuin toivottoman toiminnan jatkaminen. Jos vanha olisi raivattu pois tieltä, kokonaan jotain uutta olisi päässyt syntymään". Hänen mukaansa hallituksen tukipäätös oli populismia: "Nyt hallitus voi sanoa yrittäneensä auttaa". [2]

"Rahan syytäminen tuotekehitykseen on haitallista"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MIT-yliopiston taloustieteen professori Bengt Holmström: "Raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle". Innovaatiot syntyvät niukkuudesta ja tarkkaan sanelluista reunaehdoista, eivät siitä, että syydetään julkista rahaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja annetaan tutkijoiden käyttää vapaasti luovuuttaan. [3]

Holmström siteeraa Amazonin perustaja Jeff Bezosta, jonka mukaan Amazon ei olisi ikinä tehnyt yhtään innovaatiota, mikäli projekteille olisi annettu tarpeeksi rahaa ja aikaa[3].

Esimerkiksi Tekes jakaa julkisia rahoja 600 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kuitenkaan maailmanmarkkinoilla ei juurikaan ole suomalaisia menestystuotteita[3].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ei konkurssiin kuole, professori Marko Terviö 22.4.2010 ja professori Ari Hyytinen 23.4.2010, Akateeminen talousblogi
  2. HS 28.1.2010: "Saabin kuolema olisi poliittisesti mahdoton", verkkoversio
  3. a b c "Kuria ja niukkuutta innovaatiojärjestelmään", HS pääkirjoitussivu 15.8.2010, HS:n politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]