Tuiran sillat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pokkisenväylän silta
Ämmänväylän silta
Tuiranväylän silta
Alakanavan silta
Pokkisenväylän siltaÄmmänväylän siltaTuiranväylän siltaAlakanavan silta
Pokkisenväylän siltaa nähtynä kohti keskustaa
Ajokaistoja 2+2 (+2 kev.liik.väylää)
Ylittää Oulujoen suiston
Sijainti Pokkinen, Koskikeskus ja Tuira, Oulu
Liikenne päivässä n. 25 000 ajoneuvoa[1]

Koordinaatit: 65°01.1′N, 25°28.08′E Tuiran silloilla tai Merikosken silloilla tarkoitetaan yleisesti Oulujoen suistoalueen siltoja Oulun keskustan ja Tuiran kaupunginosan välisellä alueella. Sillat yhdistävät toisiinsa Oulujoen etelä- ja pohjoisrannat, ja muodostavat joen molemmille puolille kasvaneen kaupungin keskustaan liikenteen pullonkauloja. Varsinaisiksi Tuiran silloiksi lasketaan Pokkisenväylän, Ämmänväylän, Tuiranväylän ja Alakanavan sillat, jotka muodostavat yhdessä Merikosken sillat -nimisen katuosuuden. Näiden lisäksi jokisuistossa on useita pääasiassa kevyelle liikenteelle tarkoitettuja siltoja.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Ämmänväylän ylittävä teräsristikkosilta, joka korvasi tulvassa tuhoutuneen puusillan 1890.

Ensimmäiset sillat Oulujoen yli rakennettiin nykyisten siltojen paikkeille jo 1860-luvulla. Ämmänväylän ja Pokkisenväylän yli päätettiin rakentaa puiset sillat, joiden piirustukset oli tehnyt ruotsalainen insinööri Claes Adolf Adelsköld. Rakennustyöt aloitettiin 1866 ja jo keväällä 1867 oli silta Pokkisenväylän yli Linnasaareen valmistunut. Seuraavana keväänä valmistui Ämmänväylän silta.[1] Tuiranväylän ylittävän puisen kaarisillan piirustukset laati englantilainen yhtiö Fox & Son. Tuiran silta muodostui kolmesta jänteestä, joiden mitat olivat 38,1, 45,7 ja 38,1 metriä. Sillalla oli neljä näköalapaikkaa. Sillan pienoismalli on esillä Münchenin teknillisessä museossa.[2] Oulujoen ylittävät sillat vihittiin käyttöön 1. toukokuuta 1869.[1]

Sillat rakennutti Oulun siltojenrakennusyhtiö (Uleå elfs brobyggnadsbolag), jossa omistajina oli kaupunki ja yksityisiä oululaisia liikemiehiä. Liikemiesten vaatimuksesta sillat rakennettiin nykyiselle paikalleen, eikä Nokkalan tai Lasaretinsaaren rantaan. Yhtiö peri siltojen ylittämisestä siltamaksua, joka oli kaikkien myös jalankulkijoiden maksettava. Maksu vaihteli jalankulkijoiden viidestä pennistä hevosvaljakkojen yhteen markkaan.[1]

Pohjanmaan radan yhteydessä rakennetun Rautasillan valmistuminen 1886 mahdollisti joen ylittämisen ilman siltamaksua, mutta Rautasilta oli Tuiran siltoihin nähden syrjässä.

Silloista keskimmäinen eli Ämmänväylän silta tuhoutui kevättulvassa 8. toukokuuta 1889. Jäiden lähdön liikkeelle saamat jäämassat nostivat puurakenteisen sillan paikoiltaan, siirsivät sen tukipilareiden päältä ja katkaisivat sillan kahteen osaan. Onnettomuus sattui onneksi varhain aamulla, jolloin sillalla ei ollut kulkijoita. Hevosliikenne joutui kulkemaan aiemmin valmistunutta Rautasiltaa pitkin, mutta jalankulkijoille siltayhtiö järjesti lauttakuljetuksen Linnansaaresta Raattiin.[3] Uusi silta oli teräksinen päistä katkaistu paraabeliristikkosilta. Sillan suunnitteli Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen sillanrakennuksen professori Mikael Strukel. Sillan rakensi Siltarakennus Osakeyhtiö,[4] ja se valmistui syyskuussa 1890.[3]

Tuiran siltakin jouduttiin purkamaan syystalvella 1909, mutta se rakennettiin talven aikana uudelleen samanlaiseksi kuin vanha silta.[2] Pokkisen puusilta todettiin korjauskelvottomaksi 1923. Sen tilalle rakennettiin betonisilta, jonka suunnitteli Jalmar Castrén vuonna 1924.[5]

Siltayhtiölle oli annettu oikeus siltoihin viideksikymmeneksi vuodeksi ja sopimuksensa mukaisesti yhtiö luovutti sillat kaupungille toukokuussa 1919. Kaupunginvaltuustossa oli jo aiemmin päätetty, että tuolloin lopetetaan siltamaksut jalankulkijoilta, mutta muilta kulkijoilta maksuja edelleen perittäisiin. Autoliikenteen vilkastuessa siltamaksun periminen aiheutti liikennetukoksia ja lopulta siltamaksuista luovuttiin vuoden 1930 alussa.[6]

Merikosken Alakanava ja Alakanavan silta.
Entinen Tuiran silta, joka purettiin kun Tuiranväylän silta valmistui 1948.

[muokkaa] Sillat

[muokkaa] Pokkisenväylän silta

Pokkisenväylän silta johtaa Pokkisen kaupunginosasta Linnansaareen, ylittää Pokkisenväylän ja muodostaa ensimmäisen linkin Oulujoen ylittävälle ajoneuvoliikenteelle.

Pokkisenväylän sillan rinnalla on myös nykyisin ainoastaan linja-auto- ja kevyelle liikenteelle tarkoitettu vanha Pokkisen silta. Linnankadun liittymä sijaitsee Linnansaaressa. Pokkisen silta alkaa Pokkisenpuiston ja Oulun Lyseon lukion väliseltä alueelta ja päättyy Oulun linnan raunioiden vierelle. Silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva 3-aukkoinen laattapalkkisilta, jonka jännemitat ovat 3 kertaa 21,9 metriä ja hyödyllinen leveys 10,5 metriä. SuunnitteluKortes peruskorjasi sillan 1988.[5]

[muokkaa] Ämmänväylän silta

Ämmänväylän silta johtaa Linnansaaresta Raatinsaareen, Koskikeskuksen kaupunginosaan. Nykyisen betonisen sillan paikalla on aiemmin ollut teräsristikkosilta. Sillan alla sijaitsee myös maisemointipato, jonka tarkoitus on pitää Merikosken voimalaitospadon yläjuoksun puoleisen maisemointivesialtaan vedenkorkeus vakiona. Sillan suunnitteli professori Ossian Hannelius ja se valmistui vuonna 1950. Sillan pituus on noin 90 metriä.[7]

[muokkaa] Tuiranväylän silta

Tuiranväylän silta on alkuperäisestä kolmesta sillasta pohjoisin, ja yhdistää Raatinsaaren Toivoniemeen. Rakenteeltaan silta on samanlainen Ämmänväylän sillan kanssa. Nykyisen betonisillan vieressä on aiemmin ollut puurakenteinen kaarisilta. Sillan suunnitteli diplomi-insinööri Yrjö Oksanen ja se valmistui vuonna 1948, jolloin myös vanha puusilta purettiin pois. Sillan pituus on noin 80 metriä. Sillan alla on myös maisemointipato.[7]

[muokkaa] Alakanavan silta

Alakanavan silta on silloista uusin. Se on rakennettu Merikosken voimalaitoksen rakentamisen ja voimalaitoksen juoksutuskanavan kaivutöiden yhteydessä ja se valmistui kesäkuussa 1946. Silta yhdistää Koskikeskuksen Toivoniemen osa-alueen Tuiran kaupunginosaan. Teräsbetonisen nivelkaarisillan suunnitteli diplomi-insinööri Gunnar Lax. Sillan pituus on noin 40 metriä.[7]

[muokkaa] Lähteet

  • Aitta, Seppo (toim.): Siltojemme historia (History of Finnish bridges). Keuruu: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
  • Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1976. ISBN 951-9327-00-2.
  • Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1982. ISBN 951-9234-02-0.
  • Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI, s. 207-208. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 951-9234-48-9.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ a b c Hautala, 1976, s.3-13
  2. ↑ a b Aitta, 2004, s.118-119
  3. ↑ a b Hautala, 1976, s.326-327
  4. ↑ Aitta, 2004, s.176
  5. ↑ a b Aitta, 2004, s.319-320
  6. ↑ Hautala, 1982, s.24-27
  7. ↑ a b c Manninen, 1995, s.207-208

[muokkaa] Aiheesta muualla

Oulu
Kaupunginosat ja suuralueet
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I Pokkinen – II Vaara – III Vanhatulli – IV Hollihaka – V Leveri – Myllytulli – Intiö – Raksila
Oulu.vaakuna.svg
2. Höyhtyä Höyhtyä – Karjasilta – Lintula – Mäntylä – Nokela
3. Oulunsuu Kontinkangas – Oulunsuu – Peltola – Värttö
4. Kaukovainio Hiironen – Kaukovainio
5. Nuottasaari Limingantulli – Nuottasaari – Äimärautio
6. Kaakkuri Kaakkuri – Kiviniemi – Metsokangas – Perävainio
7. Maikkula Hangaskangas – Heikkilänkangas – Iinatti – Juurusoja – Knuutila – Maikkula – Madekoski – Pikkarala
8. Tuira Hietasaari – Koskikeskus – Pikisaari – Toppilansaari – Tuira – Vihreäsaari
9. Puolivälinkangas Isko – Puolivälinkangas – Pyykösjärvi – Takalaanila – Välivainio
10. Koskela Alppila – Koskela – Taskila – Toppila
11. Pateniemi Rajakylä – Pateniemi – Herukka
12. Kaijonharju Kaijonharju – Kuivasjärvi – Liikanen – Linnanmaa – Ritaharju
13. Myllyoja Haapalehto – Hintta – Kirkkokangas – Kynsilehto – Laanila – Myllyoja – Parkkisenkangas
14. Sanginsuu Lapinkangas – Sanginjoki – Sanginsuu – Ulkosanki
15. Korvensuora Heikinharju – Korvenkylä – Korvensuora – Rusko – Ruskonselkä – Saviharju – Talvikangas
16. Ylikiiminki Jolos – Nuoritta – Vepsä – Vesala – Vuotto – Ylikiiminki
17. Hiukkavaara Haukkasuo – Hiukkavaara – Kivikkokangas – Niiles – Puolukkakangas – Saarela – Vanha Hiukkavaara
Luonto
Järvet Ahmasjärvi – Heikkilänjärvi – Huutilampi – Iso Seluskanjärvi – Iso Uumajärvi – Iso-Vuotunki – Jolosjärvi – Juopulinjärvi – Kalimeenlampi – Karahkanjärvi – Kivijärvi – Kuivasjärvi – Lavajärvi – Lylyjärvi – Lämsänjärvi – Mannisenjärvi – Mikanlampi – Niilesjärvi – Pyykösjärvi – Tervalampi – Vaaralampi – Karahkan Valkiainen – Jokikokon Valkiainen – Valkiaisjärvi – Vepsänjärvi – Vähä-Vuotunki
Puistot ja luonto Franzénin puisto – Hautausmaa – Heinätorin puisto – Isokankaan luonnonsuojelualue – Hirvisuon soidensuojelualue – Hollihaan puisto – Hupisaaret – Kasvitieteellinen puutarha – Kaupunginojan puistovyöhyke – Letonniemi – Mannerheimin puisto – Markkuun ryhmäpuutarha – Pilpasuo – Tuiranpuisto – Äimäraution siirtolapuutarha
Saaret Elba – Hermannit – Hietasaari – Kahvankari – Kirkkosaari – Korkiakari – Laitakari – Pulkkisenmatala – Riitankari – Runniletto – Saapaskari – Selkäkari eli Piispanletto – Vihreäsaari
Virtavedet Aittokoski – Jolosjoki – Juopulinkoski – Kalimeenoja – Kiiminkijoki – Kuivasoja – Nuorittajoki – Oulujoki – Vepsänjoki
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Automuseo – Merimiehenkotimuseo – Sahamuseo – Pohjois-Pohjanmaan museo – Taidemuseo – Turkansaaren ulkomuseo
Rakennukset ja alueet Kauppahalli – Kauppatori – Kaupungintalo – Kaupunginteatteri – Maikkulan kartano – Nallikari – Nuijamiesten lava – Pikisaari – Rotuaari – Tietomaa – Tuiran sillat – Tuomiokirkko – Vesaisenlinna – Villa Hannala – Ylikiimingin kirkko
Patsaat ja veistokset Frans Mikael Franzénin patsas – Futura – Tuntematon – Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus – Kalasääski ja lohi – Kevätmyrskyä – Pallautuneet – Pohjan neito – Polskis – Ruutuvihko – Siivet – Toripolliisi – Tuirasta Ruijan rannoille – Valaistuksen tie
Tapahtumat Arktiset Askeleet – Korttelihaipakka – Kuusrock – Lastenelokuvafestivaali – Qstock – Rotuaari Piknik – Tervahiihto – Tervasoutu – Valkosipuliyö – Vectorama
Muuta Potnapekka
Historia
Oulun palot v. 1652 palo – v. 1655 palo – v. 1705 palot – v. 1715 palo – v. 1773 palo – v. 1822 palo – v. 1882 palo
Merenkulku Fregatti Toivo – Hailuotolaiva – Kiikelin hylky – Laitakarin hylky – Hinaaja Oulu II – Sophia Marian hylky
Teollisuuden historia Aittokoski Oy – Katri Antell – Merijal – Oulu Oy – Pateniemen saha – Tervahovi – Toppila Oy – Toppilan Mallasjuomatehdas – Typpi Oy – Ab Uleå Oy – Veljekset Åström
Kuntaliitokset Oulujoen kunta – Ylikiimingin kunta
Katso myös Latokankaan kivikautinen asuinalue – Oulun kasarmi – Oulun kristalliyö – Oulun linna – Oulun valtaus – Pikku-Berliini – Rekikylän kivikautinen asuinpaikka – Typpi Oy:n räjähdysturma – Ylikiimingin seurakunta
Urheilu
Liikuntapaikat Castrenin urheilukeskus – Heinäpään palloiluhalli – Heinäpään urheilukeskus – Iinatin moottoriurheilukeskus – Linnanmaan jäähalli – Linnanmaan liikuntahalli – Lintulan urheilukeskus – Ouluhalli – Oulun jäähalli – Oulun uimahalli – Oulun urheilutalo – Oulun ravirata – Raatin urheilukeskus – Raatin stadion – Raksilan pesäpallostadion – Sankivaaran golfkenttä
Urheiluseurat AC Oulu – Kiekko-Laser – Merikoski SBT – Northern Lights – Oulun Kärpät – Oulun Lippo – Oulun Luistinseura – Oulun Merenkävijät – Oulun NMKY – Oulun Työväen Palloilijat – Oulun Palloseura – Oulun Purjehdusseura – Oulun Pyrintö – Oulun Tarmo – Oulun Työväen Pursiseura – Oulun Uimaseura – RB-Oulu – SK Pohjantähti – Tervarit – Ylikiimingin Nuijamiehet
Urheilutapahtumat Matala Ocean Race – Oulun Tervahiihto
Liikenne ja logistiikka
Liikennekeskukset Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali – Oulun lentoasema – Oulun matkakeskus – Oulun rautatieasema – Oulun satama – Pikkaralan rautatieasema – Toppilan rautatieasema – Tuiran rautatieasema
Oulun kautta kulkevat tiet Valtatie 4 – Valtatie 20 – Valtatie 22 – Seututie 833 – Seututie 834 – Seututie 836 – Seututie 847 – Yhdystie 8300 – E8 – E75
Oulun kautta kulkevat rautatiet Pohjanmaan rata – Oulu–Tornio-rata – Oulu–Kontiomäki-rata
Sisäiset liikenneväylät Aleksanterinkatu – Hetekyläntie – Isokatu – Joloksentie – Raitotie – Poikkimaantie – Saaristonkatu – Torikatu – Uusikatu
Sillat Erkkolan silta – Kiskopolun silta – Joutsensilta – Rautasilta – Sangin silta – Tuiran sillat
Muuta Ouluun liittyvää
Kaupunki ja hallinto Kaupunginvaltuusto – Vaakuna
Media 65 Degrees North – Forum24 – Kaleva – Kansan Tahto – Oulu-lehti – Oulun Sanomat – Pohjolan Työ – Radio Mega – Oulu Radio
Oppilaitokset Ammattikorkeakoulu – Yliopisto
Muuta Ouluun liittyvää Hätälä – Kallioparkki – Kauppakeskus Galleria – Katri Antell – Oulunportti – Oulun Energia – Oulun Puhelin – Oulun yliopistollinen sairaala – Paskakaupunni – Pulla-Pirtti – Pelastushelikopteri Sepe – Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat – Ylikiimingin vaakuna
Liittymät keskustasta Tuiraan
Nro Km   Nimi   Tie   Viitoitus Valaistus
  Pääkatu (2+2), Merikosken sillat
Liikennevalot 165.svg   4 22 E 8 E 75 Kajaaninkatu/Linnankatu
847 Aleksanterinkatu		 Ensiapu 715 tunnusosa.svg Pysäköintipaikka 521.svg Rautatieasema 678.svg Linja-autoasema 679.svg Jyväskylä, Kajaani, Tietomaa
Pysäköintipaikka 521.svg Torinranta		  
AB-Brücke.svg   Pokkisen silta Pokkisen väylä (Oulujoki)  
Sivutien risteys 163.svg     (yhteys vain keskustaan meneviltä kaistoilta) Linnansaari  
AB-Brücke.svg   Ämmänväylän silta Ämmänväylä (Oulujoki) pituus n. 90 m, valmistunut 1950  
Sivutien risteys 162.svg   Lohitie/Raatintie Raatti, Pikisaari, Kuusisaari  
AB-Brücke.svg   Tuiranväylän silta Tuiranväylä (Oulujoki) pituus n. 80 m, valmistunut 1948  
Sivutien risteys 162.svg   Toivoniementie  
AB-Brücke.svg   Alakanavan silta Alakanava (Oulujoki) pituus n. 40 m, valmistunut 1946  
Liikennevalot 165.svg   Merikoskenkatu
Koskitie		  
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuiran_sillat&oldid=11355254
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut