Lämpökynttilä
Wikipedia
Lämpökynttilä eli tuikku on parafiinikynttilä pienessä pyöreässä alumiiniastiassa. Kynttilän sydän on yleensä irtonainen. Tuikkukynttilän parafiini muuttuu kokonaan nestemäiseksi, kun kynttilä on palanut jonkin aikaa. Lämpökynttilää ei saa polttaa liian suljetussa paikassa parafiinin leimahtamisvaaran takia. Lämpökynttilöitä myydään yleensä usean kymmenen kynttilän pakkauksissa.
[muokkaa] Käyttö ja ominaisuudet
Lämpökynttilöitä käytetään pääasiassa pienissä lyhdyissä sekä pöytäkoristeina. Lämpökynttilän valaisutehoa ja näyttävyyttä voi parantaa siten, että vaihtaa alumiinisen kuoren käyttötarkoitukseen sopivaan lasiseen kuoreen, jolloin liekki näkyy paremmin. Kynttilöiden paloajat vaihtelevat, mutta ovat yleensä nelisen tuntia. Tarjolla on myös hieman tavallista kokoa isompia noin kuusi tuntia palavia lämpökynttilöitä.
Viime vuosina markkinoille on tullut paristokäyttöinen lämpökynttilä, jossa valon tuottaa ledi. Se on turvallinen vaihtoehto paloturvallisuutensa takia. Se luo lähes vastaavan tunnelman kuin aito lämpökynttilä, sillä lyhdyssä lämpökynttilään ei ole yleensä suoraa näköyhteyttä.
[muokkaa] Turvallisuus
Lämpökynttilöiden turvallisen käytön perusperiaatteet ja samalla Kuluttajaviraston myyntipakkauksiin edellyttämät merkinnät ovat seuraavat:
- Kyntillä on poltettava vain palamattomalla ja kuumuutta kestävällä alustalla
- Kynttilä tulee sijoittaa riittävän etäälle palavista materiaaleista kuten verhoista
- Kynttilän päälle ei saa pudottaa ylimääräisiä esineitä kuten sytyttämiseen käytettyä tulitikkua
- Palavaa kynttilää ei saa jättää ilman valvontaa eikä liikutella
- Kynttilä on sammutettava tukahduttamalla eikä puhaltamalla
- Asetelmissa kynttilöiden välisen etäisyyden on oltava vähintään kolme senttiä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kuluttajaviraston ohjeet kynttilätuotteiden turvallisuusvaatimuksista ja merkinnöistä. Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2001. ISBN 951-681-015-2 (PDF), Raportti sähköisenä versiona
