Anton Tšehov

Anton Tšehov Антон Чехов
Syntynyt	29. tammikuuta (17. tammikuuta) 1860 Taganrog, Venäjän keisarikunta (nykyään Rostovin alue, Venäjä)
Kuollut	15. heinäkuuta 1904 (44 vuotta) (2. heinäkuuta) Badenweiler, Elsass-Lothringen, Saksan keisarikunta (nykyään Baden-Württemberg, Saksa) (tuberkuloosi)
Ammatit	kirjailija
Kansallisuus	Venäjän keisarikunta
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Anton Pavlovitš Tšehov (ven. Анто́н Па́влович Че́хов, 29. tammikuuta (J: 17. tammikuuta) 1860 Taganrog – 15. heinäkuuta (J: 2. heinäkuuta) 1904 Badenweiler) oli venäläinen kirjailija, joka nosti venäläisen uuden näytelmäkirjallisuuden kukoistukseensa.

Anton Tšehovin isoisä oli menestynyt aikoinaan niin hyvin, että oli ostanut itsensä ja perheensä vapaaksi maaorjuudesta. Hänen sukunsa oli etelävenäläisiä talonpoikia. Hänen isänsä oli kuitenkin köyhä kauppias.

Tšehov syntyi ja kävi koulua Taganrogissa. Hän jatkoi opintojaan Moskovan yliopistossa, mistä valmistui viiden vuoden jälkeen lääkäriksi. Tšehov kirjoitteli jo yliopistoaikoinaan pakinoita ja muita juttuja pilalehtiin. Hänen ensimmäiset novellikokoelmansa 1886 ja 1887 saivat valtavan menekin ja rikastuttivat kirjailijansa. Näillä varoilla hän elätti vanhempansa ja sisaruksensa. Lääkärinammatti jäi lähinnä sivuharrastukseksi. Hän hankki 1892 maatilan Melihovista Moskovan läheisyydestä. Myöhemmin Tšehov rakennutti huvilan Jaltaan, jossa hän oleili keuhkotautinsa vuoksi, kuten myös Nizzassa.

Kirjailijakaksikko Leo Tolstoi ja Anton Tšehov Jaltalla.

Tšehov voitti novellillaan Aro (1888) Puškin-palkinnon. Tyypillisessä Tšehovin novellissa ei ole eteenpäin ajavaa juonta, vaan niissä seurataan päähenkilöiden sattumuksia ja ajatuksia. Hänen pääteemansa ovat työ ja rakkaus, joista kummastakaan ei ole pysyvämmän tyydytyksen antajaksi. Tällainen asettelu toistuu esimerkiksi novellissa Kaksintaistelu (1891).

Tšehov matkusti 1890 Venäjän Kaukoitään Sahalinin saarelle, hän laati kokemuksistaan ja havainnoistaan muistion, jonka julkaisu herätti huomiota ja johti Siperian leirien rangaistusvankien olojen parannuksiin.

Tšehov siirtyi novelleista myös näyttämötaiteen pariin ja kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä Ivanovin 1887 – hänen varsinaista esikoisnäytelmäänsä Platonov (1878) ei aikanaan esitetty, ja se julkaistiin vasta Tšehovin kuoleman jälkeen. Hänen kuuluisin näytelmänsä on 1895 julkaistu Lokki. Lokki kärsi aluksi täydellisen epäonnistumisen Pietarissa ja saavutti suosiota vasta Moskovassa kolmen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen ”tšehovilaiset” näytelmät saavuttivat yhä kasvavaa menestystä. Hänen viimeisiksi teoksikseen jäivät näytelmät Vanja-eno (1900), Kolme sisarta (1901) ja Kirsikkapuisto (1904). Vuonna 1901 Tšehov solmi avioliiton Moskovan taiteellisen teatterin näyttelijättären Olga Knipperin kanssa.

Tuberkuloosin pahetessa lääkärit lähettivät Tšehovin Saksaan Badenweilerin kylpylään, jossa hän kuoli 1904. Tšehov haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa.

Suomennoksia

• Sahalin. (Iz Sibiri; Ostrov Sahalin, 1895.) Suomentanut ja toimittanut Valdemar Melanko. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1972 (2. painos 1991). ISBN 951-0-16958-7.
• Muistikirjasta. Valikoinut ja suomentanut Martti Anhava. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 1979. ISBN 951-1-05290-X.
• Kirjeitä 1: Vuosilta 1877–1890: Oppivuodet, läpimurto, Sahalin. Valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06996-9.
• Kirjeitä 2: Vuosilta 1891–1898: Melihovon aika. Valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08988-9.
• Kirjeitä 3, Vuosilta 1899–1904: Taiteellinen teatteri, avioliitto, Jalta. Valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava. Seitsentähdet. Helsingissä: Otava, 1990. ISBN 951-1-09286-3.

Kertomakirjallisuus

Juhani Konkka suomensi Valitut novellit -kokoelman kahdessa osassa WSOY:lle 1959:

• Valitut novellit I. 4. painos. WSOY, 1996. ISBN 951-0-13318-3.
• Valitut novellit II. 4. painos. WSOY, 1996. ISBN 951-0-13990-4.
• Tarpeettomia ihmisiä. 2. painos. Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2502-4.
• Kirjavia kertomuksia. 3. painos. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24354-X.

Ulla-Liisa Heino suomensi Suuret kertomukset -kokoelman kahdessa osassa Otavalle 1961.

• Suuret kertomukset 1. Otava, 1961.
• Suuret kertomukset 2. Otava, 1961.
• Suuria kertomuksia. 4. painos. Otava, 1996. ISBN 951-1-14517-7.
• Aro ja muita novelleja. 5. painos. Otava, 1997. ISBN 951-1-15131-2.
• Nainen ja sylikoira. 4. painos. Otava, 2004. ISBN 951-1-19707-X.

Muita julkaisuja:

• Mestarinovelleja 1. Suom. Ulla-Liisa Heino & Marja Koskinen. Suuret venäläiset kertojat. Otava, 1975. ISBN 951-1-01340-8.
• Mestarinovelleja 2. Suom. Ulla-Liisa Heino & Marja Koskinen. Suuret venäläiset kertojat. Otava, 1975. ISBN 951-1-01341-6.
• Vaimoni ja muita novelleja. Suomentajat: Martti Anhava, Ulla-Liisa Heino, Marja Koskinen (1. painos 1978). Otava, 2010. ISBN 978-951-1-24505-6.
• Kohtaus metsästysretkellä: Tosikertomus. (Drama na ohote, 1884–1885.) Suom. Valdemar Melanko. WSOY, 1980. ISBN 951-0-10109-5.
• Hepsakka ja muita kertomuksia. Suom. Reino Silvanto, Erkki Valkeila ja P. Alarik Pesonen. 1. painos kertomuksista Hepsakka ja Koteloitunut ihminen ilmestynyt 1957. WSOY, 1980. ISBN 951-23-1675-7.
• Turha voitto. Suom. Vilho Elomaa. Sanasato, 2003. ISBN 952-5086-53-4.

Näytelmät

• Isättömyys (Platonov); Ivanov; Metsähiisi. (Bezottsovshtshina/Platonov, 1881; Ivanov, 1887; Leshi, 1889.) Suom. Esa Adrian. Love kirjat, 1986. ISBN 951-835-100-7.
• Lokki; Vanja-eno; Kolme sisarta; Kirsikkatarha. (Cajka, 1895; Dâdâ Vanâ, 1900; Tri sestry, 1901; Višnëvyj sad, 1904.) Suom. Martti Anhava. Otava, 1999. ISBN 951-1-15882-1.

Kirjallisuutta

• Troyat, Henri: Tšehov. (Tchekhov, 1984.) Suomentanut Irene Sorsa. Anton Tšehovin kirje- ja muistikirjasitaatit suomentanut Martti Anhava. 2. painos (1. painos 1987). Laatukirjat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18230-3.

Aiheesta muualla

• Anton Tšehov. Tommi Salosen Tšehov-sivusto.
• Anton Tšehovin teoksia Gutenberg-projektissa
• Jatkokertomuksia-blogissa kertomukset Albumi ja Koleeraa pelättäessä Suomen Kansa -lehdestä vuodelta 1901.