Tridacna squamosa
| Tridacna squamosa | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Tridacna squamosa Lamarck, 1819 [2] |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
Tridacna squamosa on jättiläissimpukkalaji. Se elää luonnossa trooppisella Indopasifisella merialueella, ja sitä pidetään myös riutta-akvaarioissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Tridacna squamosa kasvaa halkaisijaltaan korkeintaan 40 cm pitkäksi. Sillä on voimakkaasti poimullinen, suurten lehtimäisten suomujen peittämä kaksiosainen kuori. Kuoren välistä työntyy esille hyllyvä lihasmassa eli vaippa, jonka keskellä törröttää putkimainen suuosa. Vaippa on yleensä väreiltään ruskeansävyinen: tummanruskealla pohjalla on kullanruskeita tai kellertäviä aaltomaisia juovia. Myös sini- tai viherpilkkuisia yksilöitä esiintyy. Squamosa- lajin voi sekoittaa Tridacna maximaan; varmin lajituntomerkki ovat squamosan kuoren ulkopinnalla olevat suuret suomut.[3] Kuoren saranapuolella on aukko, josta työntyy ulos lihaksikas jalka. Jalalla simpukka tarrautuu alla olevaan merenpohjaan.
Jättiläissimpukoiden elimistössä elää symbioottisia Zooxanthellae-leviä.[4] Simpukan vaipan pinnassa näkyvät tummemmat läikät ovat läpinäkyviä kohtia, jotka toimivat linsseinä ja ohjaavat valoa syvemmälle vaippaan levien käyttöön.[5]
[muokkaa] Alkuperä
Tätä simpukkalajia tavataan Punaiseltamereltä Itä-Afrikasta Polynesiaan ulottuvalla alueella. Havaijin ympäristössä on istutettu kanta. Tridacna squamosa viihtyy hiekkapohjalla 15-20 metrin syvyydessä.[6]
[muokkaa] Käyttäytyminen ja lisääntyminen
Jättiläissimpukat ovat hermafrodiitteja: ne syntyvät koiraina, mutta osa toimii myöhemmin naaraana. Kun kutuaika tulee, ne laskevat veteen signaalikemikaaleja, minkä jälkeen osa simpukoista laskee mätimunia, osa siittiöitä.[7] Lisääntymisen laukaisee oikea kuunvaihe, vuorokaudenaika ja muiden simpukoiden laskemat kemikaalit.
[muokkaa] Vesiolot ja ravinto
Symbioottiset levät tuottavat suuren osan simpukan tarvitsemasta ravinnosta. Se hankkii ravintoa myös suodattamalla vedestä planktonia suuaukkonsa avulla. Lämpötilan tulisi olla 22–25 ºC, suolapitoisuudesta kertovan ominaispainon 1,020–1,025 ja pH 8,1–8,4. Sopiva kalsiumin määrä on 400–480 mg/litra ja karbonaattikovuus 7–12 dH. Myös strontiumin ja jodin saannista on huolehdittava.[8]
[muokkaa] Tridacna squamosa ja muut eliöt
Tridacna squamosa elää usein Acropora-kivikorallien joukossa. Sen kuoren suomujen suojissa elää pikkueläimiä kuten rapuja ja toisia simpukoita.[8]
[muokkaa] Lähteet
- Calfo A. & Fenner, R:: Reef Invertebrates. USA: Reading Trees, 2003. ISBN 09672630-3-4. (englanniksi)
- Shimek, R.L.: Marine Inverterbrates. Neptune City, NJ, USA: TFH Publications, 2004. ISBN 1-890087-66-1. (englanniksi)
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Tridacna squamosa IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ ZiocodeZoo Luettu 14.1.2009
- ↑ Lukan, E. M.: Tridacna squamosa Fish 'N' Chips A Monthly Marine Newsletter. 2000. Exotic tropicals. Viitattu 14.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Ria Tan: Giant clams 12/2008. Wild Singapore. Viitattu 14.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Family: Tridacnidae (Tridacnas, Giant Clams) Archerd Shell Collection, Washington State University Tri-Cities Natural History Museum
- ↑ ARKive
- ↑ Seaman, R.: Giant Clams of the Great Barrier Reef The Flying Kiwi. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Pet Education
