Treverit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Treveri oli galliheimo Moselin laaksossa, nykyisen Pohjois-Ranskan alueella Ardennien läheisyydessä. Heidän pääkaupunkinsa oli Colonia Augusta Treverorum (nyk. Trier), josta tuli myöhemmin roomalaisten maakunnan Belgican pääkaupunki.

Treverien hallitsema alue ulottui idässä Hunsrück-kukkuloilta Moselin (rans. Moselle) laakson yli länteen Ardennien itäiseen osaan tuliperäisille Eifel-kukkuloille sekä Reiniltä suunnilleen nykyisen Luxemburgin etelärajalle. Trevereillä oli viisi oppidaa eli gallialaismuuri-linnoitettua kaupunkia, jotka sijaitsivat Kastel-Staadissa, Martbergissä, Otzenhausenissa, Tetelbergissä ja Wallendorfissa. Tetelbergin oppidum oli treverien alkuperäinen pääkaupunki.

Treverit, jotka saapuivat Moselin laaksoon arviolta 300–200 eaa., olivat todennäköisemmin sekoittunut myös germaaniheimoihin ja keltteihin. Heidän kyliensä talot muistuttivat keltti-germaanisten heimojen rakennuksia. Heidän omituiset kylien nimet vaikuttavat kelttiläisiltä.

Treverit kävivät roomalaisten kanssa kauppaa, ja tiedetään, että Julius Caesar osti heiltä hevoset Gallian valloittamista varten. Lopulta Caesar liitti Treverien alueen väkisin Rooman valtakuntaan, jolloin heidän kulttuurillinen identiteetti alkoi hävitä. Kansa yritti 54–53 eaa. kansannousua epäonnistuneesti, jolloin monet heistä siirtyi Reinin yli germaaniheimojen pariin.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.