Ranskan ympäriajo
 |
|
|---|---|
| Ranskan ympäriajo | |
| Viimeisin kilpailu | 2012 |
| Paikalliset nimet | Le Tour de France |
| Alue |  Ranska ja ympäröivät valtiot |
| Ajankohta | heinäkuu |
| Tyyppi | Suuri etappiajo (Grand Tour) |
| Johtaja | Christian Prudhomme |
| Historia | |
| Ensimmäinen | 1903 |
| Kilpailuja yht. | 99 (2012) |
| Ensimmäinen voittaja | Maurice Garin |
| Eniten voittoja | Jacques Anquetil Bernard Hinault Eddy Merckx Miguel Induráin(5 voittoa) |
| Viimeisin voittaja |  Bradley Wiggins (2012) |
| Eniten päiviä keltapaidassa | .svg){kind=small} Eddy Merckx (96) (111, jos puolittaiset etapit lasketaan) |
| Eniten etappivoittoja | Eddy Merckx (34) |
Ranskan ympäriajo (ransk. Le Tour de France, puhekielessä usein pelkkä Tour) on maailman tunnetuin vuosittain järjestettävä pyöräilykilpailu. Se ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1903 ja on siitä lähtien järjestetty joka vuosi paitsi maailmansotien aikana 1915–1918 ja 1940–1946.[1] Ranskan ympäriajo on yksi kolmesta suuresta pyöräilyn kolmiviikkoisesta etappikilpailuista (kaksi muuta ovat Italian ympäriajo ja Espanjan ympäriajo).
Kilpailun reitti vaihtelee vuodesta toiseen; viime vuosina kilpailun kokonaispituus on ollut 3 000 ja 4 000 kilometrin välillä. Maaliin päässeiden ajajien keskinopeus koko kilpailun ajalta on noin 40 kilometriä tunnissa,lähde? eli ajassa mitattuna satulassa on viime vuosina istuttu lähes sata tuntia. Kilpailua pidetään yleisesti yhtenä maailman rankimpina yhtäjaksoisina urheilusuorituksina jo pelkästään vuoristo-osuuksiensa takia joita ovat Pyreneet ja Alpit. Valtaosa etapeista ajetaan yhteislähtönä, jolloin joukkuetaktiikka on tärkeässä roolissa. Muutama etappi ajetaan henkilökohtaisena aika-ajona yksin kelloa vastaan ja nimenomaan aika-ajoetapit ovat siivittäneet monet ajajat kokonaiskilpailun voittoon.
Kilpailun voittajan on kuitenkin oltava pyöräilyn varsinainen monilahjakkuus, sillä käytännössä voittajan on oltava vahva sekä vaativissa vuoristonousuissa että aika-ajossa. Moni vahva ajaja, jolla on heikkouksia joissakin näistä osa-alueista keskittyykin kokonaiskilpailun voiton sijasta yksittäisillä etapeilla pärjäämiseen mikä selittääkin sen että joidenkin ajajien unelmana on voittaa Tourilla pelkästään yksi etappi. Valtaosalla ajajista tehtävänä on kuitenkin ensisijaisesti oman tallin vahvimpien ajajien tukeminen.
Kokonaiskilpailun johtaja pitää yllään keltaista paitaa, maillot jaune'a. Parhaan mäkiajajan, vuorten valtiaan, päällä taas on maillot à pois rouges, punapilkkuinen valkoinen paita. Paras kirimies kantaa päällään vihreää paitaa, maillot vert ja kokonaiskilpailussa parhaiten sijoittuneella nuorella ajajalla on valkoinen paita, maillot blanc.
Menestyneimpiä ajajia ovat olleet Jacques Anquetil, Eddy Merckx, Bernard Hinault ja Miguel Indurain. Suomalaisista kilpailuun ovat ottaneet osaa Joona Laukka vuosina 1997–1998, Kjell Carlström vuosina 2005–2007 ja Jussi Veikkanen vuonna 2009.
Tourin menestynein kilpailija oli muutamien vuosien ajan seitsemään voittoon pyöräillyt yhdysvaltalainen Lance Armstrong. Vuonna 2012 USADA esitti kuitenkin yli tuhatsivuisessa raportissaan todisteita Armstrongin dopinginkäytöstä. Tämän perusteella Armstrongin kaikki voitot mitätöitiin. Vuosien 1998-2005 Toureille päätettiin olla nimeämättä uusia voittajia hänen tilalleen.[2][3]
Sisällysluettelo |
Tourin viime vuosien voittajia[muokkaa]
Tilastoja[muokkaa]
Eddy Merckx on ainoa kilpailija, joka on voittanut mäkikilpailun, yhdistelmäkilpailun, pistekilpailun ja kokonaiskilpailun sekä aggressiivisimman ajajan palkinnon samana vuonna (1969).
Useimmin Ranskan ympäriajoon on osallistunut Joop Zoetemelk. Hän osallistui kilpailuun yhteensä 16 kertaa, voitti kokonaiskilpailun sekä yhdistelmäkilpailun kerran. 10 parhaan joukkoon hän sijoittui 12 etapilla. Hän ei keskeyttänyt kilpailua kertaakaan. Neljä ajajaa, Lucien van Impe, Guy Nulens, Viatcheslav Ekimov ja George Hincapie ovat osallistuneet ympäriajoon 15 kertaa. van Impe ja Ekimov eivät keskeyttäneet kertaakaan. Hincapiella on ennätys useimmasta peräkkäisestä kilpailusta.
Ranskan ympäriajon alkuvuosina kilpailijat ajoivat yksinään ja säännöissä toisinaan kiellettiin ryhmässä ajaminen. Tämä johti suuriin aikaeroihin kilpailun voittajan ja toiseksi tulleen välillä. Nykyään kilpailijat ajavat ryhmässä, joten aikaerot ovat pienentyneet. Alla olevassa taulukossa on listattu kymmenen pienintä aikaeroa voittajan ja toiseksi tulleen välillä. Suurin aikaero oli vuoden 1903 Ranskan ympäriajossa, jolloin kilpailun voitti Maurice Garin 2h 49m 45s ennen Lucien Pothieriä.
| Aikaero | Vuosi | Kilpailijat |
|---|---|---|
| 8s | 1989 | Greg LeMond – Laurent Fignon |
| 23s | 2007 | Alberto Contador – Cadel Evans |
| 32s | 2006 | Óscar Pereiro – Andreas Klöden |
| 38s | 1968 | Jan Janssen – Herman Van Springel |
| 39s | 2010 | Alberto Contador – Andy Schleck |
| 40s | 1987 | Stephen Roche – Pedro Delgado |
| 48s | 1977 | Bernard Thévenet – Hennie Kuiper |
| 55s | 1964 | Jacques Anquetil – Raymond Poulidor |
| 58s | 2008 | Carlos Sastre – Cadel Evans |
Etappivoitot[muokkaa]
32 ajajaa on voittanut vähintään 10 etappia (mukaan lukien puolitetut etapit ja pois lukien joukkueaika-ajot). Vielä aktiivisten ajajien nimet on lihavoitu.
| Sija | Nimi | Maa | Etappivoitot |
|---|---|---|---|
| 1 | Eddy Merckx | Belgia |
34 |
| 2 | Bernard Hinault | Ranska |
28 |
| 3 | André Leducq | Ranska |
25 |
| 4 | Lance Armstrong |  Yhdysvallat |
22 |
| André Darrigade | Ranska |
22 | |
| 6 | Nicolas Frantz |  Luxemburg |
20 |
| Mark Cavendish | Yhdistynyt kuningaskunta |
20 | |
| 8 | François Faber | Luxemburg |
19 |
| 9 | Jean Alavoine | Ranska |
17 |
| 10 | Jacques Anquetil | Ranska |
16 |
| René Le Greves | Ranska |
16 | |
| Charles Pelissier | Ranska |
16 | |
| 13 | Freddy Maertens | Belgia |
15 |
| 14 | Philippe Thys | Belgia |
13 |
| Louis Trousselier | Belgia |
13 | |
| 16 | Robbie McEwen |  Australia |
12 |
| Erik Zabel |  Saksa |
12 | |
| Mario Cipollini |  Italia |
12 | |
| Miguel Indurain | Espanja |
12 | |
| Gino Bartali | Italia |
12 | |
| 21 | Louison Bobet | Ranska |
11 |
| Raffaele Di Paco | Italia |
11 | |
| Jean Aerts | Belgia |
11 | |
| 24 | Jan Raas |  Alankomaat |
10 |
| Gerrie Knetemann | Alankomaat |
10 | |
| Joop Zoetemelk | Alankomaat |
10 | |
| Walter Godefroot | Belgia |
10 | |
| Charly Gaul | Luxemburg |
10 | |
| Maurice Archambaud | Ranska |
10 | |
| Antonin Magne | Ranska |
10 | |
| Henri Pelissier | Ranska |
10 | |
| Thor Hushovd |  Norja |
10 |
Kolme ajajaa on yhtenä vuonna voittanut vähintään 8 etappia:
- Charles Pélissier (1930)
- Eddy Merckx (1970)
- Freddy Maertens (1976)
Etappivoitot maittain[muokkaa]
| Määrä | Maa |
|---|---|
| 656 | Ranska |
| 456 | Belgia |
| 249 | Italia |
| 152 | Alankomaat |
| 106 | Espanja |
Nopeimmat etapit[muokkaa]
Ranskan ympäriajon nopein etappi ajettiin vuoden 1999 kipailussa Lavalista Blois'in. Etapin pituus oli 194,5 km ja sen voitti Mario Cipollini ajalla 3h 51m 45s. Cipollinin keskinopeus oli 50,34 km/h.[5] Nopein täysymittainen aika-ajoetappi oli vuoden 2005 avausetappi Fromentinesta Noirmantier-en-l'lle (19 km). Sen voitti David Zabriskie, jonka keskinopeus nopeus oli 54,676 km/h. Chris Boardman ajoi vuoden 1994 prologissa tätäkin nopeammin. Hänen keskinopeutensa 7,2 kilometrin mittaisella etapilla oli 55,152 km/h. Kaikkein nopein etappi Ranskan ympäriajossa on ollut vuoden 2005 67,5 kilometrin mittainen kilpailun joukkueaika-ajo. Etapin voitti Discovery Channel -joukkue, jonka keskinopeus oli 57,32 km/h.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Tour de France - the greatest cycling contest on earth France This Way. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
- ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit/pyoraily/uutiset.shtml/2012/10/1640499/armstrongilta-vietiin-tour-de-france--voitot
- ↑ http://yle.fi/urheilu/armstrong_menettaa_seitseman_tour_de_francen_voittoaan/6344956
- ↑ Kilpailun voittoon ajanut Yhdysvaltain Floyd Landis antoi 17. etapin jälkeen positiivisen dopingnäytteen. Landis jätti asiasta vetoomuksen Yhdysvaltain antidopingtoimikunnalle (Lähde: Gerard Knapp & Greg Johnson: Landis moves to prove innocence 13.10.2006. Knapp Communications Pty Limited. Viitattu 03.11.2006. ) ja asian käsittely kesti kaikkiaan yli vuoden. Päätöksessään 20. syyskuuta 2007 USADA ilmoitti Landisin syyllistyneen dopingrikkomukseen ja menettävän täten vuoden 2006 Ranskan ympäriajon voiton (Lähde: http://www.msnbc.msn.com/id/20889737/)
- ↑ http://www.thefreelibrary.com/Cipollini+and+Cannondale+Record+Fastest-Ever+Tour+de+France+Stage+Win-a055093948
Katso myös[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Viralliset sivut
- Video of the Tour de France 2006 final stage on the Champs-Elysees
- Tourin kulttuurihistoriaa
- Tour de France Quiz
Kirjallisuus[muokkaa]
- Lazell, Marguerite: Tour De France - The Story of the World's Greatest Cycle Race [2009]
| Le Tour de France | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||
| Kaudet |
|---|
