Tosa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee koirarotua. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Tosa Inu

BUKADAI 2.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Japani
Määrä Suomessa rekisteröity 18, joista elossa on 9[1]
Alkuperäinen käyttö taistelukoira
Nykyinen käyttö taistelu-, vahti- ja seurakoira
Elinikä 10-13 vuotta
Muita nimityksiä Tosa Inu, Tosa Ken, Tosa Tōken, Japanese Fighting Dog, Japanese Mastiff, Tosa Fighting Dog, Japanese Tosa
FCI-luokitus ryhmä 2 jaos 2 #260
Ulkonäkö
Paino Uroksilla väh. 37,5 kg ja nartuilla väh. 30 kg
Säkäkorkeus Uros väh. 60&nbsp,cm ja narttu väh. 55 cm
Väritys punainen, fawn, brindle, musta ja black & tan

Tosa Inu (土佐闘犬 (Tosa touken), myös Tosa ken) on japanilainen koirarotu, joka on jalostettu taistelukoiraksi. Kotimaassaan rotua käytetään yhä tähän tarkoitukseen, mutta muualla tosa on lähinnä seura- ja vahtikoira, mutta sitä on käytetty myös muun muassa suojelukoirana.

Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tosa on suurikokoinen, rakenteeltaan roteva ja lihaksikas, voimaa ilmentävä ja karismaattinen komea koira. Tosalla on neliön muotoinen kuono, luppakorvat, vahva kaula jossa löysä nahka, tasainen suora selkä, hieman kaareva, aavistuksen kuroutunut alalinja, kohtalaiset kulmaukset edessä ja takana, kintereeseen ulottuva tyvestä paksu häntä. Turkki on lyhyt ja tiivis, värit: keltainen, punainen, brindle, musta ja musta ruskein merkein. Pienet valkoiset merkit ovat sallittuja varpaissa ja rinnassa. Säkä uroksella vähintään 60 cm ja nartulla 55 cm. Yhdysvalloissa ja Itä-Euroopassa kasvatetaan huomattavasti kookkaampia linjoja kuin Japanissa.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan tosa on rauhallinen, rohkea, peloton, itsevarma, herkkä ja erittäin älykäs. Tosa on omanarvontuntoinen ja tuo oman ylpeytensä avoimesti esille. Sen vuoksi koirat vaikuttavat usein vaikeasti lähestyttäviltä. Koirissa on kuitenkin eroja ja toiset ovat varautuneempia vieraita kohtaan. Tarkka ja huolellinen sosiaalistaminen on tärkeää. Silti on olemassa koiria, jotka eivät vain pidä muista koirista, vaikka sosiaalistaminen olisi huolellisesti tehty. Kaikki epätoivottu ja aggressiivinen käyttäytyminen muita koiria kohtaan on alusta asti kiellettävä. Koira on hyvin herkkä jo pelkille äänensävyille, mikä kannattaa ottaa koulutuksessa huomioon. Koira ei anna epäoikeudenmukaista kohtelua anteeksi. Erityisen herkkänä koirana tosa kyllä huomaa, milloin ihminen ei ole tyytyväinen.

Tosa ei kokonsa, voimiensa ja luonteensa vuoksi käy aloittelijalle vaan vaatii kokeneen, johdonmukaisen omistajan. Koirat hyväksyvät kaiken, mikä kuuluu laumaan. Koiraa on helpompi pitää yksin tai pariskuntana (uros ja narttu). Tosa haluaa tehdä työtä ja sen kanssa voi harrastaa monenlaista. Silti koira ei kaipaa jatkuvaa aktivointia. Tosa ei sovellu ulkokoiraksi. Koira haluaa ja sen kuuluu olla perheen keskellä. Tosa on kaikkeen valmis, ja sen voi ottaa mihin tahansa mukaan. Edellytyksenä on huolellinen sosiaalistaminen ja koulutus.

Tosa haukkuu hyvin vähän, mutta on kuitenkin luotettava suojelija. Tosa rakastaa säännöllisiä rutiineja eikä hermostu pienestä. Koiraa ei voi kuitenkaan sanoa laiskaksi, vaan se rakastaa liikuntaa ja tarvitsee sitä pysyäkseen terveenä ja pitkäikäisenä. Iso koira kehittyy hitaasti ja raskas liikunta ennen 15 kuukauden ikää vahingoittaa koiraa.

Tosa inun kasvattaminen Tanskassa on ollut kiellettyä vuodesta 2010.[2]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tosa syntyi, kun Japanin alkuperäisrotuun Shika inuihin kuuluvaan Shikokuun risteytettiin länsimaisia rotuja. 1870-luvun lopulla käytettiin bulldoggia, mastiffia ja saksanseisojaa. Myöhemmin 1920-luvulla käytettiin vielä Tanskandoggia. Myös bernhardinkoiraa ja bullterrieriä on mahdollisesti käytetty, mutta näiden käytön ajankohdista ei ole tietoa. Jokaisella risteytyksellä oli tietty merkitys rodun kehityksessä. Tosa sai nimensä Shikokun saaren alueesta jossa se sai alkunsa.

Koirataistelut ovat merkittävä osa japanilaista kulttuuria ja tämä vanha perinne on edelleen suosittua, erityisesti Shikokun alueella. Japanilaiset ovat ylpeää kansaa ja häviö on aina häpeäksi joten ei ole ihme, että nimenomaan taistelukoiraksi jalostettu suuri, voimakas ja lihaksikas Tosa yleistyi nopeasti ja jätti pian varjoonsa alkuperäiset Nihon inut.

Tosa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli tosia ensimmäisen kerran jo 1990-luvun puolivälissä, ja kennel Higienopolis teetti kahdella Yhdysvaltain tuonnilla, viraillisilta nimiltään Fire Mountain's Flaming Arrow ja Sushi, maamme ensimmäisen pentueen vuonna 1996. Siihen syntyi kolme punaista urosta, yksi kellanruskea uros ja kolme punaista narttua.[3] Näistä ainoastaan Alankomaihin Octopus -kenneliin viety narttu Higienopolis Satsuki jatkoi sukua, minkä vuoksi kasvatus- ja harrastustoiminta Suomessa hiipui viideksitoista vuodeksi.[4]

Yhden kyseiseen alankomaalaiseen pentueeseen syntyneen nartun punainen tyttären tytär Octopus Itokeki Ni kuitenkin vietiin vuonna 2007 vastaavasti Suomeen[5] ja sitä seurasi vuonna 2008 punainen Tsekin tuontiuros Asscan Achabey[6]. Vuonna 2010 tuotiin Puolasta kellanruskea uros ja Liettuasta punainen narttu.[7]. Ensimmäinen suomalainen pentue 16 vuoteen syntyi heinäkuussa 2012 Immortalwarriors-kenneliin Octopus Itokeki Nille ja Asscan Achabeylle.[8] Suomessa ei toistaiseksi ole vielä yhtään Japanista tuotua tosaa, vaan kaikki tuonnit edustavat amerikkalaisia, hollantilais-ranskalais-italialaisia ja itäeurooppalaisia linjoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tosa.