Torsten Aminoff

Tämä artikkeli käsittelee everstiluutnanttia. Historioitsijasta ja poliitikosta kerrotaan artikkelissa Torsten G. Aminoff ja kielitieteilijästä artikkelissa Torsten Gustaf Aminoff.

Torsten Ivan Aminoff

Torsten Ivan Aminoff (28. kesäkuuta 1881 Iisalmi - 19. elokuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti. Hän toimi Suomen ilmailuvoimien komentajana 14. joulukuuta 1918 – 9. tammikuuta 1919.

Torsten Aminoff kävi Haminan kadettikoulun vuonna 1901 ja palveli sen jälkeen Tverin rakuunarykmentissä. Ilmailuvoimien komentajaksi hänet nostettiin, kun saksalaisen Carl Seberin oli pakko poistua tehtävistä ulkopoliittisista syistä Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Ilmailuvoimat kääntyivät tuolloin Englannin ja Ranskan ilmavoimien puoleen uusia koneita ja toimintamalleja hankkiakseen.

Aminoff toimi Suomen sisällissodan aikana Päämajassa aluksi Kulkulaitoksen päällikkönä 11. huhtikuuta alkaen, josta hänet siirrettiin 9. toukokuuta 1918 alkaen Etappiesikunnan päälliköksi. Joulukuussa 1918 yleisesikunta oli käskenyt ilma-aselajin määrittelemään tehtävänsä. Tämä käsky sitoi ilmavoimat osaksi Suomen puolustuspolitiikkaan. Keskeisimmäksi tehtäväksi määrättiin maa- ja merivoimia tukeva lentotiedustelu. Osa tehtävästä oli itärajan lentotiedustelua aikana jolloin suomalaiset vapaaehtoiset, Yhdysvaltain merijalkaväki ja Englannin laivasto tekivät sotilaallisia iskuja Neuvosto-Venäjää vastaan.

Ilmailuvoimien komentajan valintaa on ainakin jälkiviisaudella harkiten pidetty hätäratkaisuna. Aminoff oli maavoimien upseeri, jolla ei ollut mitään kontaktia ilmailuun ennen komentajakauttaan eikä ilmeisesti sen aikanakaan kuin komentajan roolin kautta.