Torresinsalmen saaret

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Torresinsalmen saaret
Torres Strait Islands
Sijainti kartalla
Sijainti kartalla
Valtio  Australia
 Queensland
Perustettu 1994
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Torstaisaari
 – Kuningas Charles III
 – Puhemies Napau Pedro Stephen
Väkiluku (2016) 4 514
Kielet englanti
Valuutta Australian dollari (ASD)

Torresinsalmen saaret ovat joukko saaria Australian pohjoisosan Cape Yorkin niemimaata ja Uuden-Guinean saarta erottavassa Torresinsalmessa.[1]

Käsitteellä Torresinsalmen saaret voidaan tarkoittaa yhteydestä riippuen hieman eri asioita. Sillä voidaan viitata yleisesti Torresinsalmessa sijaitseviin saariin. Vaihtoehtoisesti käsite voi tarkoittaa rajatumpaa osaa näistä saarista, ja viitata erityisesti Australian Queenslandin osavaltion tilastoalueeseen Torresinsalmen saaret, joka kuitenkin käsittää vain osan Torresinsalmessa olevista Australialle kuuluvista saarista tässä salmessa.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaria on yhteensä ainakin 274, mutta asuttuja niistä on vain alle 20. Näistä vain muutamat sallivat vierailijoita.[2]

Meripinta-alaa saarille kuuluvilla alueilla on yhteensä 48 000 km2 ja rannikolla esiintyy runsaasti korallia ja muuta merielämää.[3]

Australialle kuuluvat asutut saaret (asutusyhteisöt) saariryhmittelyineen ovat:[4]

Top Western Islands

  • Boigu
  • Dauan
  • Saibai

Western Islands

  • Badu
  • Mabuaig

Moa Island

  • Central Islands
  • Iama (Yam Island)
  • Masig (Yorke Island)
  • Poruma (Coconut Island)
  • Warraber (Sue Island)

Eastern Islands

  • Mer (Murray Island)
  • Ugar (Stephen Island)
  • Erub (Darnley island)

Inner Islands

  • Hammond Island
  • Muralug (Prince of Wales Island)
  • Ngurupai (Horn Island)
  • Torstaisaari (Thursday Island)[5]

Lisäksi kaksi Torresinsalmen saarta (asutusyhteisöä) kuuluu Cape Yorkin niemimaan (Northern Peninsula Area) hallinnon piiriin:

  • Bamaga
  • Seisia

Ilmasto on trooppinen.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 8 000 vuotta sitten merenpinta oli yli 100 metriä nykyistä tasoaan alempana. Koska Torresinsalmi on hyvin matalaa, pääosin alle 20 metriä syvää merialuetta, tuolloin nykyiseltä Australian pohjoispään Cape Yorkin niemimaalta pääsi maayhteyttä pitkin liikkumaan Uuteen-Guineaan. Tämä selittää osaltaan, miksi osa pohjoisimman Queenslandin ja Uuden-Guinean kotoperäisessä eläinlajistossa on yhtenevyyttä. Arkeologissa tutkimuksissa on toistaiseksi löydetty 2 500 vuotta vanhoja ihmisasutuksen jäänteitä. Tätä vanhempienkin esihistoriallisten asutusjäänteiden löytymistä pidetään mahdollisena.[6]

Espanjalainen tutkimusmatkailija Luis Vaez de Torres, josta saaret ovat saaneet nimensä, purjehti saarten ohi vuonna 1606, mutta ne eivät juurikaan herättäneet kiinnostusta ja jäivät vähemmälle huomiolle yli sadaksi vuodeksi.[3]

Osa Brittiläistä imperiumia saarista tuli vuonna 1770, kun James Cook julisti saaret osaksi Britanniaa.[7] Samoihin aikoihin saarilta alettiin kalastaa helmiä ja merikurkkuja.[3]

Saaren alkuepräisväestö sai oikeuden äänestää Australian liittovaltion vaaleissa vuonna 1962 ja kaksi vuotta myöhemmin osavaltion vaaleissa. Virallinen rajasopimus Australian ja Papua-Uuden-Guinean välille, jonka nojalla saaret jäivät osaksi Australiaa, saatiin allekirjoitettua joulukuussa 1978.[8]

Väestö ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarilla on ollut asutusta ainakain viimeiset 2500 vuotta. Saarten alkuperäisasukkaat edustavat pääsääntöisesti melanesialaisia toisin kuin muut Australian alkuperäisasukkaat ja Torresinsalmen saarten asukkaat mainitaan usein erillisenä ryhmänä. Kaikista Australian alkuperäisasukkaista saarten alkuperäisasukkaat muodostavat noin 10 prosenttia.[9]

Vuoden 2016 väestönlaskennassa saarten asukasluvuksi todettiin 4514, joiden mediaani-ikä oli 24 vuotta.[10]

Saarten asukaat puhuvat paikallisia kieliä (meriam mir ja kalaw lagaw ya) sekä torresinsalmen kreolia, joka perustuu englannin kieleen. Kreolikieltä käytetään erityisesti silloin, kun saarelaiset asioivat ulkopuolisten kanssa.[9]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australian tilastollisessa jaottelussa edelläluetellut saaret kuuluvat Queenslandin toisen tason alueesiin: Torres Strait Islands[11] ja Torres.[12] Saariryhmää hallitsee Australian hallituksen perustama Torres Strait Regional Authority eli Torresinsalmen alueellinen hallinto, joka yrittää saada saarille virallisen Australian territorion aseman.[13]

Vuonna 1994, kun saaret saivat oman paikallishallituksen, Australian liittovaltio tunnusti myös saarten lipun viralliseksi lipuksi. Sen suunnitteli Bernard Namok.[14]

Saarten hallinnollinen keskus on Torstaisaari.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TORRES STRAIT ATLAS – REPORT MR-GIS 97/6 cmar.csiro.au. Arkistoitu 2010. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  2. a b The Torres Strait Islands Cairns & Great Barrier Reef. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  3. a b c Torres Strait Islands | Indigenous Culture, History & Geography Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  4. Community Profiles Torres Strait Regional Authority, tsra.gov.au. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
  5. Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 184. Eksonyymit (suomenkieliset nimet). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
  6. Arkistoitu kopioHistory of the Torres Strait up to full annexation in 1879 Torres Strait Regional Authority, tsra.gov.au. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
  7. Torres Strait history Torres Strait Island Regional Council. 2016. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  8. Governance History Torres Strait Island Regional Council. 2016. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  9. a b Torres Strait Islander peoples | Culture, History & Language Encyclopædia Britannica. 26.6.2023. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  10. 2016 Torres Strait Island (R), Census All persons QuickStats Australian Bureau of Statistics. 2023. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  11. 2016 Census QuickStats: Torres Strait Islands quickstats.censusdata.abs.gov.au. Arkistoitu 24.10.2021. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  12. 2016 Census QuickStats: Torres quickstats.censusdata.abs.gov.au. Arkistoitu 24.10.2021. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  13. TSRA, Councils to go under Territory plan Torres News. 28.8.2010. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  14. Torres Strait Flag Torres Strait Regional Authority. 13.4.2023. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)
  15. Torres Strait Gab Titui. 2023. Viitattu 26.7.2023. (englanniksi)