Toroidion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toroidion-sähköauton prototyyppi
Toroidion Oy
Perustettu 2015
Kotipaikka Pohja, Raasepori,  Suomi
Toimiala autoteollisuus
Tuotteet sähköautot
Kotisivu www.toroidion.com

Toroidion Oy oli suomalainen autoalan start-up-yritys, joka toimi Pohjassa Raaseporissa.[1] Vuonna 2015 se esitteli sähkökäyttöisen superauton 1MW Concept.[2][3] Toroidion Oy väitti kehittäneensä uusia teknologioita, jotka ratkaisevat sähköautojen tämänhetkiset käytännön ongelmat, mm. akkujen riittämättömän keston.[4] Auton voimanjakotekniikassa on uutuuksia, jotka liittyivät sähkömoottoreiden rakenteeseen ja taajuusmuuttajiin.[5][6][7] Toroidionilla oli myös patenttihakemus, joka koskee sähköauton akun muotoilua, rakennetta ja sijoitusta sähköautossa.[8] Toroidion valmistautui teollisen tuotannon käynnistämiseen.[9] Huomattava haaste oli sarjatuotantoon tarvittavan rahoituksen hankkiminen.[10] Toroidion pyrki esittelemään vuoden 2019 aikana uuden kehitysversion sähköisestä voimalinjastaan.[11] Autojen valmistusaikataulu viivästyi toistuvasti.[12] Tuotantoon tulevan automallin valmistus luvattiin pitää Suomessa ja vuotuiseksi valmistusmääräksi ilmoitettiin enintään 75 kappaletta.[13] Toroidion aikoi esitellä tuotantoversion vuonna 2020.[14] Aiemman tiedon mukaan Toroidionin oli tarkoitus esitellä tuotantoauto jo syksyllä 2019.[15]

Maaliskuussa 2022 yhtiö jätti konkurssihakemuksen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Toimitusjohtajan mukaan yhtiön kassa on tyhjä ja yhtiö on ollut yhteydessä moniin eri tahoihin ja kiinnostusta oli, mutta yhtiötä pyydettiin palaamaan asiaan "kun voitte näyttää, että tekniikkanne toimii”.[16]

Toroidion-sähköauton mallikappale on esillä Tekniikan museossa.[17] Itse prototyyppi myytiin huutokaupassa 60250 eurolla.[18]

Toroidion 1MW Concept[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkökäyttöisen superauton teho on mallimerkinnän mukaisesti yksi megawatti eli 1341 hevosvoimaa.[2][3] Toroidionin erikoisuus on sähköinen, suoravetoinen voimansiirto ilman vaihteistoa.[19] Jokaisella pyörällä on oma moottorinsa, edessä kaksi 200 kilowatin ja takana kaksi 300 kilowatin moottoria. Vastaavaa ratkaisua hyödyntää toinenkin suomalainen sähköauto; Electric RaceAbout. Kukin auton pyörään kytketty moottori koostuu useista mekaanisesti rinnakkaisista alimoottoreista.[20] Tämän ansiosta jokainen alimoottori käy pienemmällä jännitteellä ja pienemmällä virralla verrattuna tavanomaiseen sähkömoottoriratkaisuun.[21] Jokaisella alimoottorilla on oma vaihtosuuntaajansa.[22] Alimoottoreiden avulla madalletusta jännitteestä on hyötyä sähköauton akkujen käytön kannalta.[23] Prototyyppiauton koeajossa todennettiin matala energiankulutus.[24][25] Kulutus oli pienempi kuin millään markkinoilla olevalla sähköautolla.[26] Toroidionin sähkömoottorit ovat tyypiltään ulkoroottorimoottoreita, mikä mahdollistaa korkean vääntömomentin.[27] Ulkoroottorirakenteen ja korkean vääntömomentin ansiosta Toroidionin voimansiirrossa ei käytetä lainkaan alennusvaihteita.[28] Toroidionin sähkömoottorin uutuusarvo on ennestään tunnettujen keksintöjen yhdistelmässä.[29][7]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toroidionia on kritisoitu julkisuudessa katteettomista lupauksista. Moottori-lehden toimittaja Lauri Ahtiainen kirjoittaa, että "saadakseen uskottavuutta kunnianhimoisille väitteilleen Toroidionin tulisi kuitenkin esittää konkreettisia faktoja. Nyt niitä on odotettu aina huhtikuusta 2015 lähtien".[30] Autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-ahon mukaan Toroidionin konseptin markkinointi sähköturvallisuudella on ongelmallista, koska sähköturvallisuus ei ole ongelma sähköautoissa suuremmillakaan jännitteillä.[31] Auton julkituodussa tekniikassa tai myönnetyissä hyödyllisyysmalleissa ei myöskään ole mitään oikeasti uutta.[31] Sähkötekniikan professori Juha Pyrhönen kritisoi Toroidionin hyödyllisyysmallissa määriteltyä sähkömoottoria äänekkääksi ja vertaa sitä muinaiseen Soliferin dynamoon.[32] Skeptikko-lehden mukaan suuri osa auton lupauksista on teknisesti mahdollista lunastaa, mutta ei yhtä aikaa.[33]

Julkinen tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toroidion Oy oli vuonna 2020 yksi 100 000 euron koronatuen saajista[34].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Saarinen, 2015. Lainaus: "Suomalainen sähköautonvalmistaja Toroidion on ottanut vastaan ensimmäiset tilaukset asiakkailta."
  2. ↑ a b Toroidion – superautoluokan sähkötekniikkaa Suomesta (lisäkuvat) tekniikanmaailma.fi.
  3. ↑ a b IS Monacossa: Ruhtinas Albert paljasti yli tuhannen hevosvoiman suomalaisen superauton! iltasanomat.fi. Arkistoitu 21.6.2015. Viitattu 21.6.2015.
  4. ↑ Jussi Sippola: Pasi Pennanen rakensi automaailman kohutuimman uutuuden – näin se tapahtui HS.fi. 27.04.2015. Viitattu 3.7.2015.
  5. ↑ Ahtiainen, 2015. Lainaus: "Salaisuus on akun ja vetoakseleiden välissä, Pennanen valoittaa. Sähkömoottorin kerrotaan olevan täysin nykyisestä sähkömoottoriteknologiasta poikkeava. Toroidionin teknologiasta kuullaan lisää vasta noin vuoden päästä, sillä patentit tulevat julkisiksi vasta vuoden 2016 Pariisin autonäyttelyn tienoilla."
  6. ↑ Tervola, 2016.
  7. ↑ a b Pennanen; Jaatinen, 2016. Hyödyllisyysmalli U20164015.
  8. ↑ Pennanen, 2016. Patenttihakemus 20155216.
  9. ↑ Laiho, 2018. Lainaus: "Kaikki on valmiina. Yhtiö valmistautuu teollisen tuotannon käynnistämiseen, sanoo Toroidionin perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Pennanen."
  10. ↑ Laiho, 2018. Lainaus: "Toissa vuonna Toroidion haki rahoittajia joukkorahoituksella, mutta jäi tavoitteestaan. Sijoittajia pitäisi edelleen saada houkuteltua mukaan."
  11. ↑ Toroidion valmistelee tuotantoa Autovouhotus. 27.12.2018. Mediatalo Valo. Viitattu 5.1.2019. Lainaus: "Ensi vuonna yhtiö pyrkii esittelemään seuraavan kehitysversion sähköisestä voimalinjastaan ja vuoden loppupuolella voitaneen odotella toivottavasti uutisia täysin uudesta urheiluautosta, joka pohjautuu aiemmin nähtyyn 1MW Proof of Concept -versioon."
  12. ↑ Von Bell, joulukuu 2019. Lainaus: "Viestin mukaan voimansiirtolinja valmistunee helmikuussa, noin kahdeksan kuukautta suunniteltua myöhemmin. Syynä myöhästymiseen on komponenttien saatavuusongelmissa ja alihankkijoiden myöhästymisissä."
  13. ↑ Laiho, 2019. Lainaus: "Raaseporissa kehitetyn uudenmallisen supersähköauto Toroidionin tuotanto tapahtuu Suomessa. Yhtiön mukaan jo tänä vuonna valmistuu sähköautoja, joiden hinta on 250 000 euroa. – Autoja valmistetaan tilauskannan mukaan. Vuotuinen valmistusmäärä on maksimissaan 75 kappaletta, kerrotaan Toroidionista Länsi-Uusimaa-lehdelle."
  14. ↑ Von Bell, heinäkuu 2019. Lainaus: "Vuodenvaihteessa lupailtiin, että ensimmäiset tuotantoautot olisivat tulossa tämän vuoden aikana, mutta nyt luvataan ensimmäisiä autoja vasta ensi vuonna."
  15. ↑ Honkanen & Kuisma, 2019. Lainaus: "Tuotantoversion on tarkoitus olla syksyllä ennakkoesittelykunnossa auton varanneille."
  16. ↑ Pekka Numminen: Suomalaisen 1 300 hv supersähköauton kehittäjä konkurssiin Tekniikka&Talous. Viitattu 5.3.2022.
  17. ↑ Konkurssihuutokaupasta ostettu superauton mallikappale löysi uuden kodin Helsingin Vanhastakaupungista Ilta-Sanomat. 20.4.2022. Viitattu 20.4.2022.
  18. ↑ Toroidion konkurssiin – joku maksoi suomalaisesta superautosta yli 60 000 euroa mtvuutiset.fi. 5.4.2022. Viitattu 20.4.2022.
  19. ↑ Laiho, 2018. Lainaus: "Toroidionin erikoisuus on sähköinen, turvallinen suoravetoinen voimansiirto ilman vaihteistoa. Tuotetta voidaan hyödyntää kulkuneuvoissa maalla, merellä ja ilmassa."
  20. ↑ Ahtiainen, 2016. Lainaus: "Toroidionin hyödyllisyysmalli paljastaa, että alhaisempiin jännitteisiin on päästy rakentamalla yhden sähkömoottorin kuoriin useampi moottori."
  21. ↑ Ahtiainen, 2016. Lainaus: "Jos yksi sähkömoottori jaetaan viiteen alisähkömoottoriin, laskee kunkin alisähkömoottorin virta kahteen viidesosaan ja käyttöjännite puolittuu."
  22. ↑ Ahtiainen, 2016. Lainaus: "Auton moottoriksi soveltuakseen sähkömoottori tarvitsee kierrosluvun säädön, joka toteutetaan invertterillä. Koska esimerkin yksi sähkömoottori on korvattu viidellä alisähkömoottorilla, tarvitaan inverttereitäkin viisi kappaletta."
  23. ↑ Ahtiainen, 2016. Lainaus: "Keksinnöllä saadaan puolitettua käyttöjännite, mistä on etua akun kannalta."
  24. ↑ Kortelainen, 2017. Lainaus: "Testiradalla ajetussa, normaaliajoa rajummassa ajosessiossa auton energiankulutus oli vain 9,99 kWh/100 km."
  25. ↑ Tuulilasi, 2017.
  26. ↑ Kankare, 2017.
  27. ↑ Ahtiainen, 2016. Lainaus: "Hyödyllisyysmalli paljastaa Toroidionin kestomagneettimoottorin olevan ulkoroottorikone. Käytännössä se tarkoittaa, että paikallaan pysyvä staattori on sähkömoottorin keskellä, ja voiman tuottava roottori pyörii sen ympärillä. Ratkaisu perustuu perusfysiikkaan: mitä pidempi vipuvarsi, sitä suurempi vääntömomentti. Ratkaisua käytetään teollisuudessa, kun halutaan saavuttaa korkea vääntömomentti pienellä sähkömoottorilla."
  28. ↑ Ahtiainen, 2016. Lainaus: "Ulkoroottorikoneen kierroslukualue on sisäroottorikonetta matalampi. Torodionissa sähkömoottorit pyörivät samaa kierrosnopeutta pyörien kanssa, mikä auton 450 km/h nopeudessa tarkoittaisi noin 5 000 kierrosta minuutissa. Sen ei pitäisi olla este ulkoroottorikoneelle."
  29. ↑ Ahtiainen, 2016. Lainaus: "Toroidionin hyödyllisyysmalli hämmentää. Kyseessä on joukko ennestään keksittyjä ideoita, jotka on ensimmäistä kertaa yhdistetty henkilöautoon tarkoitettuun sähkömoottoriin."
  30. ↑ Ahtiainen, Lauri: Toroidion hämmentää yhä – milloin sanoista tekoihin? Moottori. 29.5.2017. Viitattu 1.6.2017.
  31. ↑ a b Linja-Aho, Vesa: 5 asiaa jotka ihmetyttävät suomalaisessa Toroidion-ihmeautossa Tuulilasi. 19.5.2017. Viitattu 1.6.2017.
  32. ↑ Tervola, Janne: Professori ei usko suomalaissuperauto Toroidionin moottoriin – "se on kuin Soliferin dynamo ja huutaa kuin sireeni" Tekniikka & Talous. 13.9.2016. Viitattu 1.6.2017.
  33. ↑ Linja-Aho, Vesa: Huijaus? Ei. Kovia myyntipuheita? Kyllä.. Skeptikko, 3/2016. Skepsis ry.
  34. ↑ "Nämä teollisuus- ja tutkimusyritykset saivat Business Finlandilta täyden 100000 euron tukipotin" Kauppalehti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toroidion&oldid=22032253”