Torinhevonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vanhan tyypin torinhevosori Lennar 12 679 T

Torinhevonen (viroksi tori hobune) on virolainen puoliverirotu. Yleisimmät väri ovat rautias ja ruunikko, mutta myös esimerkiksi mustia ja kimoja esiintyy. Valkoiset merkit (sabinokirjavuus) ovat tavallisia. Torinhevoset ovat varmajalkaisia ratsuja, jotka sopivat hyvin myös ajoon.


Historia ja kantakirja:

Vuonna 1856 aloitettiin Torin Siittolassa (Tori Hobusekasvandus) eestinhevosen pohjalta ratsu- ja työhevoseksi sopivan hevosen jalostus, minkä tuloksena syntyi torinhevonen. Tärkeimmäksi oriksi voi pitää norfolk-roadster-oria Hetman, jonka käyttö muutti rodun ulkonäöltään yhtenäisemmäksi, kestävämmäksi ja työominaisuuksiltaan paremmaksi. Torinhevosen kantakirja on perustettu 1921. 1930-luvulla otettiin käyttöön viisi postier-bretonioria (Loots, Uhke, Virk, Tugev, Sammur) tavoitteena muuttaa markkinavoimien vaatimuksesta hevoset massiivisemmiksi huonontamatta voimakkaita askellajeja sekä yhtenäistää ulkonäköä. Sukusiitoksen välttämiseksi päätettiin 1970-luvulla käyttää hallitusti vanhantyyppisiä hannoverinhevosia, jotka muistuttivat tyypiltään senaikaista torinhevosta.

1990-luvun alussa torinhevoskanta romahti kolhoosien hajoamisen ja puutteellisen jalostuspolitiikan vuoksi. Samalla muuttui perimä – vanhemman perimän osuus kannassa väheni nopeiten ja risteyttäminen urheiluhevosten kanssa vei vanhantyyppisen osan sukupuuton partaalle jo niinkin pienessä rodussa. Esimerkiksi viisivuotiskaudella 1999-2003 syntyi yhteensä 517 torinhevoseksi rekisteröityä varsaa, joista 71 %:lla oli isänä urheiluhevonen (käytössä oli yhteensä 59 „urheiluhevosoria“, jotka edustivat 10 eri rotua). Vuonna 2003 oli torinhevosia ainoastaan 600 kappaletta. Seuraavassa sukupolvessa eli vuosina 2004-2008 syntyi yhteensä 585 torinhevoseksi rekisteröityä varsaa, joista vielä 44 %:lla oli isänä urheiluhevonen (käytössä yhteensä 40 „urheiluhevosoria“, jotka edustivat 7 eri rotua). Vuonna 2006 oli torinhevoskanta 1250 kpl, v. 2007 1097 kpl ja maaliskuussa 2009 1365 kpl. Vuonna 2008 kantakirja jaettiin kahteen osaan: TA (universaalisuunta) ja TB (ns. "urheilu-tori"). Koska myös TA-suunnalla on käytetty jalostuksessa paljon urheiluhevosrotuja, erotettiin kesäkuussa 2012 torinhevosen kantakirjassa omaksi jalostussuunnakseen vanha-torinhevonen (VT). Kantakirjanpitäjänä on TA- ja TB-jalostussuunnalla Eesti Hobusekasvatajate Selts ja VT-jalostussuunnalla Vana-Tori Hobuse Ühing.


Suositeltavat mitat:

1. vanha-torinhevosen jalostussuunta VT (3-vuotiaana):

- säkäkorkeus 158 – 166 cm (vähintään 156 cm);

- etusäären ympärysmitta 22 – 24 cm (vähintään 20,5 cm)

2. universaali jalostussuunta TA (4-vuotiaana):

- säkäkorkeus 158-173 cm (orit) ja 156-171 cm (tammat);

- etusäären ympärysmitta 21,5-23,0 cm (orit) ja 20,5-23,0 cm (tammat)

3. urheilutorinhevosen jalostussuunta TB (4-vuotiaana):

- säkäkorkeus 160-170 cm (orit) ja 157-174 cm (tammat);

- etusäären ympärysmitta 20,5-22,5 cm (orit ja tammat)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.