Tor (ohjelma)
| Tor | |
|---|---|
| Kehittäjä | Roger Dingledine ja Nick Mathewson |
| Viimeisin versio | vakaa 0.2.1.20, kehitysversio 0.2.2.6-alpha (10. lokakuuta 2009, 19. marraskuuta 2009) |
| Alusta | Windows, Linux, Mac OS X |
| Ohjelmistotyyppi | Onion routing / Anonyymiys |
| Lisenssi | BSD-lisenssi |
| Kotisivu | www.torproject.org |
Tor on BSD-lisenssin alaisuudessa julkaistu työkalupaketti, joka käyttää niin sanottua onion routing -tekniikkaa tarjotakseen käyttäjilleen mahdollisuuden kommunikoida anonyymisti Internetissä. Tor-projektin aloittivat Roger Dingledine ja Nick Mathewson, mutta se on saanut paljon tukea myös käyttäjiltä ja muilta ammattilaisilta. EFF tuki Tor-projektia marraskuuhun 2005 asti, mutta rahaongelmien takia EFF pystyy enää vain tarjoamaan kotisivun Tor-projektille. Tor-reitittimien lukumäärä on kuitenkin voimakkaassa kasvussa.[1]
Sen lisäksi, että Tor pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen mahdollisuuden kommunikoida anonyymisti Internetissä, se pyrkii myös tarjoamaan ”piilopalveluominaisuuden” (hidden service), jonka avulla käyttäjä voisi pitää Tor-verkossa lähes mitä tahansa palvelua ja sitä olisi erittäin vaikeaa jäljittää. Julkisia piilopalveluja on pystyssä noin 200 kappaletta. Noin 150 näistä palveluista on tavallisia WWW-sivuja [2]. Loput ovat mm. IRC-palvelimia. Nämä palvelut tunnistaa niiden käyttämästä .onion-pseudoverkkotunnuksista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Toiminta
Tor reitittää yhteydet kolmen satunnaisesti valitun Tor-reitittimen kautta, ja kaikki liikenne niiden välillä on kerroksittain salattua (siitä analogia sipuleihin, onions). Liikenne kulkee siis Tor-reitittimien läpi ja päätyy selkokielisenä kohteeseensa niin sanotusta exit nodesta, josta vastaanottaja näkee pakettien tulevan. Monet ohjelmat tekevät kuitenkin DNS-haut nimipalvelimilta käyttämättä Tor-verkkoa. Ohjelma, joka käyttää SOCKS5-yhteyksiä voi kuitenkin ohjata DNS-haut Tor-verkon lävitse.
[muokkaa] Tekniikan ongelmia
Useimmat exit nodet estävät liikenteen SMTP:n käyttämään porttiin 25 estääkseen Torin käyttämisen roskapostitukseen. Hyvällä ei myöskään katsota, jos käyttäjä käyttää suhteettoman suuria määriä kaistaa, sillä useimmat palvelimet ovat vapaaehtoisten omilla rahoillaan ylläpitämiä.
Tor-verkkoa käytettäessä tulee huomioida, että exit node -reitittimet näkevät kaiken liikenteen salaamattomana. Eli jos esimerkiksi luet sähköpostisi Tor-verkon läpi käyttäen salaamatonta protokollaa, exit noden ylläpitäjä näkee käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja sähköpostiesi sisällön.
[muokkaa] Suoranaisia epäkohtia
Torin oleellisin epäkohta tietenkin on se, että sitä voidaan käyttää ja käytetään myös luvattomiin ja laittomiin tarkoituksiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Wikipedia, joka on joutunut vandalismin takia estämään lähes kaikkien Tor-käyttäjien muokkausoikeuden haitaten täten myös hyväntahtoisia Tor-käyttäjiä. Englanninkieliseen Wikipediaan onkin liitetty Tor-ohjelman esto, joka ei kylläkään toimi.[3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tor-tilastot
- ↑ onion-hakukone
- ↑ Wikipedia:Advice to users using Tor to bypass the Great Firewall Wikipedia. Viitattu 16.4.2010. (englanniksi)
