Toppo Elonperä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toppo Elonperä
Toppo Elonperä 1920-luvun alussa.
Toppo Elonperä 1920-luvun alussa.
Henkilötiedot
Koko nimi Toivo Aleksis Ellenberg
Syntynyt29. huhtikuuta 1893
Helsinki
Kuollut27. elokuuta 1953 (60 vuotta)
Elimäki
Ammatti näyttelijä, teatterinjohtaja
Näyttelijä
Taiteilijanimet Toppo Elonperä
Merkittävät roolit Tukkijoella
Oi, kallis Suomenmaa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Toivo ”Toppo” Elonperä (alk. Toivo Aleksis Ellenberg; 29. huhtikuuta 1893 Helsinki[1]27. elokuuta 1953 Elimäki[2]) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja. Hän ansioitui etenkin koomisissa luonnerooleissa 1930- ja 40-luvun elokuvissa.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elonperän vanhemmat olivat työnjohtaja Edvard Aleksander Elonperä ja Eriika Wäisänen. Keskikoulun ja kauppaopiston jälkeen hän aloitti opiskelun Kansallisteatterin oppilaskoulussa ja musiikkiopistossa vuonna 1912. Hän teki 1920-luvulla useita opintomatkoja Keski-Eurooppaan.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elonperä näytteli teatteriuransa aikana Koiton Näyttämöllä, Tampereen Teatterissa, Kansan Näyttämöllä, Iloisessa Teatterissa, Viipurin kaupunginteatterissa, Kansanteatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa. Elonperä oli Oulun työväenteatterin johtaja 1921–1923, Vaasan työväenteatterin johtaja 1925–1927 ja Kotkan Maakuntateatterin johtaja vuodesta 1949. Kansanteatterissa hän toimi näyttelijän työn ohella myös ohjaajana 1930–1934.[1] Elonperä tunnettiin erityisesti sydämellisenä ja rehevänä koomikkona.[3]

Elonperä näytteli 46 elokuvassa vuosina 1929–1952. Hänen ensimmäinen filmiroolinsa oli Jussi Raitojan isä mykkäelokuvassa Lumisten metsien mies (1929). Elonperä sai hyvät arviot suorituksestaan esittelijäneuvos Hymysenä komediassa Minä ja ministeri (1934). Vuonna 1936 hän sai kaksivuotisen kiinnityksen Jäger-Filmiin, jonka tuottamassa kansankomediassa Tukkijoella (1937) hän teki merkittävän roolisuorituksen Tolarina.[2]

Vuosina 1938–1946 Elonperä työskenteli Suomen Filmiteollisuuden kiinnitettynä näyttelijänä. Koomisia sivuosia olivat vääpeli Muinonen elokuvassa Rykmentin murheenkryyni ja Korni-Mikko elokuvassa Serenaadi sotatorvella. Molemmat olivat sotilasfarsseja. Lisäksi Elonperä oli muun muassa Sakeri Nummisuutareissa (1938) ja lukkari Seitsemässä veljeksessä (1939). Muita humoristisia hahmoja olivat esimerkiksi Toppo Tatti musiikkielokuvassa SF-paraati (1940) ja mainostoimiston johtaja komediassa Onnellinen ministeri (1941). Elonperän harvoja vakavia rooleja oli kriitikoiden ylistämä Karjalan-Aku paatoksellisessa elokuvassa Oi, kallis Suomenmaa (1940).[2]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Rooli
1928 Lumisten metsien mies Raitoja, Jussin isä
1933 Herrat täysihoidossa poliisi
1934 Minä ja ministeri esittelijäneuvos Hymynen
1937 Tukkijoella Heikki Tolari, tukkilainen
Mies Marseillesta Pjotr
1938 Rykmentin murheenkryyni vääpeli Aaprami Muinonen
Syyllisiäkö? tuomari Isola
Nummisuutarit Sakeri, Martan veli
1939 Helmikuun manifesti Seyn
Takki ja liivit pois! teatterinjohtaja Alfons Kukkaketo
Seitsemän veljestä lukkari
1940 Suotorpan tyttö tuomari
SF-paraati Toppo Tatti
Runon kuningas ja muuttolintu kapteeni Pätkä
Tavaratalo Lapatossu & Vinski kauppias Juho Senttinen
Yövartija vain... kirkkoherra
Oi, kallis Suomenmaa Karjalan-Aku
Serenaadi sotatorvella Korni-Mikko
1941 Totinen torvensoittaja vahtimestari
Perheen musta lammas Salomoni, Railin eno
Poikamies-pappa Iivari Terä, hotellin omistaja

Vuosi Elokuva Rooli
1941 Onnellinen ministeri mainostoimiston johtaja Bruno Benjamin Blomster
Kaivopuiston kaunis Regina Heikki Vasara
Kulkurin valssi sirkusjohtaja Julius Meyer
1942 Niin se on, poijaat! vääpeli Ukko Perävalo
Rantasuon raatajat Isoahon äijä
1943 Yrjänän emännän synti Iisakki
Valkoiset ruusut kauppias Antti Koskela
Synnitön lankeemus setä August
Suomisen taiteilijat Ketaran vaari
Hevoshuijari santarmiratsumestari Ivan Iljitsh Bashkirjoff
1944 Nainen on valttia teatterin vahtimestari
Miesmalli hovimestari Johansson
1945 Ristikon varjossa Kaaleppi, yövartija
Mikä yö! toimitussihteeri
Kyläraittien kuningas Kujansuun Tanu
1946 Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä rovasti
1948 Kalle Aaltosen morsian kapteeni
1949 Keittiökavaljeerit Turtolan isäntä
Isäntä soittaa hanuria rovasti
1951 Tytön huivi Mildan vaari
1952 Kaikkien naisten monni kauppias August Kontunen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 100. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. a b c Toppo Elonperä Elonetissä.
  3. Facta2001, WSOY 1981, 4. osa, palsta 151.