Tomorrow Never Knows
| ”Tomorrow Never Knows” The Beatles |
||
|---|---|---|
| Kappaleen tiedot | ||
| Albumilta | Revolver | |
| Julkaistu | 5. elokuuta 1966 | |
| Tyylilaji | psykedeelinen rock | |
| Kesto | 02:57 | |
| Levy-yhtiö | ||
| Revolverin muut kappaleet | ||
| ”Got to Get You into My Life” 13. |
”Tomorrow Never Knows” |
|
Tomorrow Never Knows on The Beatlesin vuonna 1966 ilmestyneen Revolver-albumin viimeinen kappale. John Lennon oli tehnyt laulun saman vuoden tammikuussa ja se äänitettiin albumin raidoista ensimmäisenä. Laulu edusti tyylillisesti psykedeelista rockia. Abbey Roadin studioiden uusimman tekniikan avulla luodut erilaiset ääniefektit olivat kappaleelle tunnusomaisia.[1] Monet ovat pitäneetkin sitä Beatlesin psykedeelisimpänä lauluna.
Kappale [muokkaa]
Lennon kirjoitti ”Tomorrow Never Knowsin” LSD:n inspiroimana. Hän omi kappaleen alkutekstit suoraan Timothy Learyn kirjasta Psychedelic Experience, johon ne puolestaan oli lainattu ikivanhasta tiibetiläisestä kuolleiden kirjasta (The Tibetan Book of the Dead)[2] Lennon kertoi tuottaja George Martinille haluavansa kappaleen kuulostavan siltä kuin idän pyhä mies pitäisi messua tuhannen munkin säestämänä.[3] Lennonin ääni kuulosti samanaikaisesti kaukaiselta ja etäiseltä. Kompressorit, limitterit, oskillaattit, viivelaittteet ja varispeed-nauhurit mullistivat aiemmat tavat käsitellä musiikkia.[1] Tätä tekniikkaa hyödyntämällä synnytettiin kappaleelle kokonaan uudenlaisia äänikuvia.[4] Eräs hyvä esimerkki tällaisesta on Paul McCartneyn nauru, joka soitettiin takaperin ja vääristeltiin kuulostamaan merilokkien kutsuhuudoilta.[5]
Lähteet [muokkaa]
- DeRogatis, Jim: Turn of Your Mind: Four Decades 0f great Psychedelic Rock, Hall Leonard, 2003, ISBN 978-0-634-05548-5 (englanniksi)
- Lachman, Valentine: Tajunnan alkemistit. Like, 2009, ISBN 978-952-01-0281-4
- Nyman, Jake: Onnenpäivät 2, Tammi, 1995, ISBN 951-31-0573-3
Viitteet [muokkaa]