Tomasz Stańko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tomasz Stańko

Tomasz Stańko (s. 11. heinäkuuta 1942 Rzeszów, Puola) on puolalainen jazztrumpetisti, säveltäjä ja avant-garde jazzpioneeri.

Stanko aloitti musiikin opiskelun seitsemän vuotiaana ja harjoitteli aluksi klassista viulua ja pianoa koulussa. Stanko kuuli monien muiden itäeurooppalaisten lailla jazzia ensimmäisen kerran Willis Conoverin Voice of America -radiolähetyksissä. Myöhemmin Stanko siirtyi soittamaan kokonaan trumpettilla jazzia kuultuaan Dave Brubeckin kvartettia Krakovassa. Stanko perusti vuonna 1962 yhdessä pianisti Adam Makowiczin kanssa Jazz Darings-yhtyeen, jota pidetään eräänä ensimmäisistä eurooppalaisista uuteen, vapaaseen jazziin keskittyneistä yhtyeistä. Jazz Darings haki vaikutteensa Ornette Colemanin Atlantic-levytyksistä ja John Coltranen, Miles Davisin ja George Russellin innovaatioista.

Kulttuuri-ilmapiiri 1950-ja 60-lukujen vaihteen Puolassa oli suhteellisen vapaa, ainakin jazzille. Muusikot voivat vierailla lännessä ja jazzfestivaaleja aloitettiin, vuonna 1956 Sopotissa ja 1958 Varsovan Jazz-Jamboree. Stankon mukaan jazz ei ollut hallituksen kannalta vaarallista. Jazzkenttä oli pieni ja instrumentaalimusiikissa ei käytetty sanoja. Jazz oli jopa muodikasta, vaikka muusikot esimerkiksi pukeutumisellaan ja elämäntavoillaan osoittivat kuuluvansa oppositioon.

Yhteistyötä Krsysztof Komedan kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoihin aikoihin 1960-luvun alussa Stanko aloitti merkittäväksi osoittautuvan yhteistyön pianisti ja säveltäjä Krzysztof Komedan kanssa. Komedan yhtye soitti muun muassa pitkiä aikoja Kööpenhaminan Cafe Montmartrella ja Tukholman Gyllene Cirkeln-klubilla. Stanko soitti Komedan yhtyeessä pianistin ennenaikaiseen kuolemaan saakka vuonna 1969. Komeda kuoli loukkaannuttuaan vakavasti onnettomuudessa Los Angelesissa, jossa hän työskenteli yhdessä ohjaaja Roman Polanskin kanssa. Komada tuotiin onnettomuuden jälkeen takaisin Puolaan, missä hän lopulta menehtyi huhtikuussa 1969. Komadan ja Stankon yhteistyö tuotti joukon merkittäviä levytyksiä. Esimerkiksi vuonna 1965 äänitetty Astigmatic-levy arvioitiin Penguin Guide to Jazz on CD-teoksessa koko musiikinlajin parhaimpien helmien joukkoon kuuluvaksi.

Edward Vesalan kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tomasz Stankon kvintetti (mukana muun muassa altisti/viulisti Zbigniew Seifert ja tenoristi Janusz Muniak jatkoi 1970-luvulla eteenpäin Komadan aloittamaa vapaamuotoista tietä kohti vapaata, mutta samalla kontrolloitua improvisaatiota. Yhtyeen menestys Berliinin jazzfestivaaleilla vuonna 1971 merkitsi samalla Stanko läpimurtoa kansainväliselle tasolle. Stanko alkoi olla hyvin kysytty muusiikko myös ulkomailla. Stankon merkittävimpiä yhteistyökumppaneita tuolloin oli tietenkin Edward Vesala ja tenorisaksofonisti Tomasz Szukalski. Vesalan kanssa syntyi Stankon ECM-debyytti Balladyna vuonna 1975. Stanko soitti myös monilla Vesalan levyillä, esimerkiksi Satu, Rodina, ja Heavy Life. Erikoinen levytysprojekti oli Intiassa äänitetty Music From Taj Mahal and Karla Caves.

Syrjässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stanko kokeili 1980-luvulla myös sähköisen musiikin mahdollisuuksia yhtyeissä COCX ja Freelectronic. Stanko osallistui myös pianisti Cecil Taylorin nyt jo historialliseksi luonnehdittuun Cecil Taylor in Berlin 1988 -projektiin. Stanko oli mukana Cecil Taylor European Orchestran levyllä Alms/Tiergarten/Spree (FMP) sekä Taylorin Soul Note-levyllä Winged Serpent. Näistä kokeilluista ja levytyksistä huolimatta 1980-luku oli Stankolle vaikeaa aikaa. Poliittinen ilmapiiri sotatiloineen oli Puolassa tuolloin hyvin ahdistava ja yhteydet ulkoimaille vaikeita. Lisäksi Stankon elämää vaikeutti alkoholin ja huumeiden käyttö.

Vahva paluu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stanko palasi vahvasti takaisin musiikkiin vuonna 1990-luvun puolivälin tienoilla, kun hän onnistui jättämään työntekoa haittaavat alkoholin ja huumausaineet. Stanko palasi lähes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen taas ECM-levymerkille ja levytti vuonna 1994 ohjaaja Jerzy Kawalerowiczin elokuvan innoittaman levyn Matka Joanna. Levyllä soitti Stankon uusi kvartetti, jossa ovat mukana pianisti Bobo Stenson, basisti Anders Jormin ja rumpali Tony Oxley. Yhtye oli tehnyt jo edellisenä vuonna levyn Bossanossa And Other Ballads puolalaiselle GOWI-merkille. Vuonna 1996 yhtye onnistui vielä paremmin, kun levy nimeltä Leosia ilmestyi ECM:llä. Leosia on tarkkaa kuuntelua vaativa, kaunis levy, joka kyllä palkitsee kuulijan vaivannäön. Stanko palasi myös Komedan musiikin pariin ja levytti ruotsalais-norjalaisin voimin Komedan sävellyksiä sisältävän Litania-levyn. Levy oli arvostelumenestys eri puolilla maailmaa. Se myös myi hyvin, Puolassa jopa kultalevyyn oikeuttavat yli 10 000 kappaletta. Levyn vaikuttavaa ohjelmistoa esittänyt Stankon yhtye vieraili myös Kalottjazz & Blues-festivaaleilla kesällä 1999. Stanko vieraili Torniossa myös syksyllä 1998 Seppo Kantosen Klang-yhtyeen solistina.

Vuonna 2002 ilmestyneellä Soul of Things-levyllä Stanko esiintyy nuorten puolalaisten muusikoiden kanssa; Marcin Wasilewski piano, Slawomir Kurkiewicz basso ja Michal Miskiewicz rummut. Trio on tehnyt myös omaa uraa nimellä Simple Acoustic Trio. Stanko on soittanut samojen muusikoiden kanssa jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tuolloin rumpali Miskiewicz oli vasta 16-vuotias eikä muutkaan olleen juuri sen vanhempia. Stankon mukaan nuoret muusikot ova joustavampia soittamaan eri tyyleillä, välillä vapaasti ja välillä perinteisemmin.

Vuonna 2009 ilmestyneellä Tomasz Stanko Quintetin albumilla Dark Eyes ovat mukana myös suomalaiset Alexi Tuomarila (piano) sekä Olavi Louhivuori (rummut).

Diskografiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Music fot K (1970)
  • Jazzmessage from Poland (1971)
  • Twet (1974)
  • Balladyna (1976)
  • Music from Taj Mahal (1980)
  • Litania: The Music of Krzystztof Komeda (1997)
  • From the Green Hill (1998)
  • Lontano (2005)
  • Dark Eyes (2009)

Edward Vesalan kanssa[1]:

  • Live at Remont (1976)
  • Satu (1977)
  • Neitsytmatka (1979)
  • Heavy Life (1980)
  • Bad Luck, Good Luck (1983)
  • Rodina (2000)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Edward Vesala Discography Dan Kurdilla. Viitattu 27.4.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]