Toivo Lehtisalo
Toivo Vilho Lehtisalo (Löfgrén) (16. kesäkuuta 1887 Pöytyä – 8. elokuuta 1962 Helsinki)[1] oli professorin arvonimen saanut suomalainen kieli- ja kansatieteilijä.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehtisalon sukunimi vuoteen 1906 oli Löfgrén, hänen vanhempansa olivat kansakoulunopettajat Gustaf Wilhelm Löfgrén ja Johanna Amanda Erkkinen (Eriksson). Lehtisalo tuli ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1906 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1910, maisteriksi 1911 ja lisensiaatiksi sekä tohtoriksi 1927. Samojedilaisen kieli- ja kansatieteen dosentti hän oli vuodesta 1932. Lehtisalo oli Suomalais-Ugrilaisen Seuran tutkijastipendiaatti, joka teki kieli- ja kansatietellisiä matkoja tundrajurakkien luo Pohjois-Venäjälle ja Siperiaan 1911–1912 ja metsäjurakkien luo Siperiaan 1914. Hän luennoi Budapestin yliopistossa vuonna 1931. Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkistonhoitajana Lehtisalo toimi 1936. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1954.[1]
Lehtisalon puoliso vuodesta 1923 oli apteekkari Laina Amanda Stenvall (s. 1893).[1] Hänen veljensä oli metsäpäällikkö, metsäneuvos Uuno Lehtisalo.[2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tundralta ja taigasta. Muistelmia puolen vuosisadan takaa. Porvoo: WSOY 1959. 157 s.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mikko Korhonen, Seppo Suhonen, Pertti Virtaranta: Sata vuotta suomen sukua tutkimassa. 100-vuotias Suomalais-Ugrilainen Seura. Weilin+Göös, 1983. ISBN 951-35-2977-0. S. 138–154
- ↑ Möttönen, Tuomas: Metsäneuvos Uuno Lehtisalo (1889–1961). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.2.2023.
| ||||||||||||||||||
