Todžalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Todžalainen 1800-luvun lopun valokuvassa.

Todžalaiset ovat Venäjällä Tuvan tasavallassa asuva tuvalaisryhmä, joka puhuu tuvan kielen koillismurteisiin kuuluvaa todžaa. Nykyään heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]

Todžalaiset asuvat tasavallan koillisosassa sijaitsevassa Sajanvuorten muodostamassa Todžan laaksossa. 1990-luvulla heitä arvioitiin olevan noin 6 000 henkeä.[2] Vuoden 2002 väestönlaskennassa todžalaisia rekisteröitiin 4 400 henkeä,[3] heistä lähes kaikki Tuvan tasavallassa. Kotitasavallassaan asuvista todžalaisista 99,3 % puhuu tuvaa, 80,1 % venäjää ja 5,1 % mongolia.[4][5]

Ryhmän ovat muodostaneet turkkilaisheimoihin 1800-luvulle tultaessa sulautuneet samojedit, ketit ja mongolit. Todžalaisten aineellinen kulttuuri poikkeaa muista tuvalaisista. Osa heistä harjoittaa poronhoitoa, osa karjanhoitoa. Muita elinkeinoja ovat metsästys ja kalastus. Kulttuurierot heijastuvat paikallisessa murteessa. Siinä on havaittavissa myös aikaisempien kielten jättämää substraattivaikutusta. Perinteiset elinkeinot, kulttuuri ja kieli ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O jedinom peretšne korennyh malotšislennyh narodov RF Viitattu 28.6.2009. (venäjäksi)
  2. Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 56. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. Viitattu 28.6.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. Viitattu 28.6.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. Viitattu 28.6.2009. (venäjäksi)
  6. Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 56–57. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]