Tithonos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eos jahtaa vastentahtoista Tithonosta, attikalainen oinokhoe, n. 470–460 eaa.

Tithonos (muinaiskreikaksi Τιθωνός) oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan kuninkaan Laomedonin ja nymfi Strymon kaunis poika ja Priamoksen veli.[1] Joissain yhteyksissä hänet mainitaan Laomedonin veljenä,[2]. tai Kefaloksen ja Eoksen poikana.[3]

Eos rakastui Tithonokseen ja sieppasi tämän mukaansa. Jumalatar pyysi Zeusta tekemään rakastajansa kuolemattomaksi, minkä toiveen ylijumala toteuttikin. Pian kuitenkin selvisi, että Eos oli unohtanut pyytää ikuista nuoruutta, kun vanheneva Tithonos kuihtui kuihtumistaan. Lopulta, kun Tithonos ei pystynyt enää liikuttamaan itseään, Eos katsoi parhaaksi sulkea tämän huoneeseen, jonne lopulta jäi Tithonoksesta jäljelle vain loputtomasti pälättävä ääni.[4][5]

Tithonoksen ja Eoksen suhteesta syntyivät Memnon ja Emathion.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Homeros: Ilias 20.434–460 (engl. käännös).
  2. Maurus Servius Honoratus: ad Aeneid i.489 (lat.).
  3. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.14.3 (engl. käännös).
  4. Homeros: Homeeriset hymnit: Afroditelle 218–238 (engl. käännös).
  5. Hesiodos: Jumalten synty 984–992 (engl. käännös).
  6. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.12.4 (engl. käännös).