Ting
Ting tai thing (muinaisnorja ja islanti: þing, muilla nykyisillä skandinaavisilla kielillä ting) oli esihistorialliselta ajalta periytynyt germaaniyhteisöjen hallintokokous eli käräjät. Siihen ottivat osaa yhteisön vapaat miehet ja sitä johtivat lainlukijat (laamannit), jotka tunsivat aiemmin päätetyt lait. Nykyisin termiä käytetään monien poliittisten ja juridisten elinten nimissä Pohjois-Euroopassa.
Esikristillisessä Skandinaviassa tingit muodostivat hierarkioita: tingejä saattoi esimerkiksi olla valtiotasoisia, maakuntatasoisia ja läänitasoisia. Alempien tingien edustajat osallistuivat ylempiin tingeihin. Tingin pitopaikka oli usein myös uskonnollisten juhlien ja kaupanteon paikka. Tingissä ratkaistiin erimielisyydet ja tehtiin poliittiset päätökset. Tingit kokoontuivat säännöllisin väliajoin ja valitsivat päälliköt ja kuninkaat sekä tuomitsivat lainlukijoiden muistamien lakien mukaan. Käytännössä tingejä hallitsivat vaikutusvaltaisimmat ja varakkaimmat, mutta teoriassa ne toimivat ääni ja mies-periaatteella. Etenkin Islannissa ja Gotlannissa tingejä pidettiin pitkälle kristilliselle ajalle saakka.
Ting-nimeä käyttäviä parlamentteja ja muita instituutioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtioiden parlamentit:
- Alþingi – ”yleiskäräjät”, Islannin parlamentti
- Folketing – ”kansankäräjät”, Tanskan parlamentti
- Storting – ”suurkäräjät”, Norjan parlamentti
Itsehallintoalueiden parlamentit:
- Lagting – ”lakikäräjät”, Ahvenanmaan parlamentti
- Løgting – ”lakikäräjät”, Färsaarten parlamentti
- Inatsisartut eli Landsting – ”maakäräjät”, Grönlannin parlamentti
- Tynwald – Mansaaren parlamentti
Sana löytyy myös Ruotsin ja Suomen käräjäoikeuden ruotsinkielisestä nimityksestä tingsrätt ja suomenruotsalaisten kansankäräjistä Folktingetistä sekä Suomen saamelaisten korkeimman poliittisen elimen Saamelaiskäräjien omakielisestä nimestä Sámediggi.