Timanttikyyhky

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Timanttikyyhky (Geopelia cuneata)[1] on kyyhkyihin kuuluva lintu.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timanttikyyhky on yksi pienimmistä Australiasta kotoisin olevista kyyhkyistä. Se painaa vain 23-32 grammaa ja on suunnilleen 17-20cm päästä pyrstöön mitattuna. Perusväriltään se on sinisenharmaa, aikuisilla yksilöillä on siivissä valkoisia pieniä täpliä. Timanttikyyhkyistäkin on olemassa useita eri värimuunnoksia mutta Suomessa saatavilla on yleensä harmaita ja niin kutsuttua villiä värimuunnosta (ruskea). Jos värit kiinnostavat enemmänkin, kannattaa klikata itsensä [1]tänne.

Silmiä ympäröivät oranssinpunaiset renkaat, jotka ovat useimmiten koirailla hieman paksummat kuin naarailla. Yli vuoden ikäisellä koiraalla renkaan paksuus on noin 2-3mm kun taas naaraalla se on noin 1mm. Koiraan ja naaraan voi tunnistaa toisistaan myös siiven höyhenpeitteen avulla. Koirailla on hopeanharmaa väritys, naarailla väritys on pikemminkin ruskeanharmaa. Vankeudessa timanttikyyhkyt elävät 10-14 vuotta tai jopa enemmän.

Timanttikyyhkyt ovat helppoja lemmikkejä. Ne eivät vaadi erikoista ruokavaliota ja pysyvät terveinä oikein hoidettuina. Ne tulevat myös hyvin toimeen muiden pienten ja rauhallisten lintujen esimerkiksi peippojen kanssa, jos vain tilaa on tarpeeksi. Ainakin kyseiset yksilöt tulivat hyvin toimeen mutta jos kokeilet yhdistää timanttikyyhkyä jonkun isomman linnun kanssa, tarkkaile ensin tilannetta. Timantti joutuu helposti nokituksi.

Hoito ja ruokinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timanttikyyhkyt ovat melko aktiivisia lintuja ja lentelevät paljon, joten ne tarvitsevat suurehkon häkin, vaikka ovatkin suht pieniä lintuja. Vielä parempi olisi, jos linnut saisivat lentää vapaina pari kolme tuntia päivässä. Suositusten mukaan timanttikyyhkyn häkin minimikoko on suunnilleen 70cm*45cm*60cm*, mutta liian isoa häkkiä linnuillesi et voi koskaan antaa. Samassa häkissä ei kuitenkaan kannata pitää kuin korkeintaan yksi timanttipariskunta. Varsinkin koiraat saattavat olla aggressiivisia toisia timanttikyyhkykoiraita kohtaan. Naaraat tulevat yleensä hyvin toimeen keskenään. Myös yhdistelmät yksi uros-useampi naaras saattavat toimia. Kesällä kyyhkyt voi viedä häkissä ulkoilmaan, mutta pitää muistaa välttää suoraa auringonvaloa, etteivät linnut saisi lämpöhalvausta. Muista pitää raikasta vettä tarjolla myös ulkona!


Jotkin timanttikyyhky-yksilöt pitävät kylpemisestä. Niille voi kuitenkin laittaa esimerkiksi isoon vatiin kädenlämpöistä vettä, mutta vain sen verran, että kyyhkyn nilkat peittyvät. Anna kyyhkyn itse mennä veteen. Ellei lintusi innostu kylpemisestä, voi kyyhkyjä suihkuttaa kevyesti kukkasumuttimella. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että linnut nauttivat tästä ja se auttaa myös pitämään höyhenpeitteen paremmassa kunnossa.

Luonnossa timanttikyyhkyt syövät erilaisten ruohojen siemeniä. Niitä voikin ruokkia siis melkeinpä samalla tavalla kuin peippoja. Perusruokana timanttikyyhkyillä voi pitää peipon- tai undulaatinsiemenseosta. Timanttien herkkua ovat myös hirssintähkät. Siementen on kuitenkin oltava pienijyväisiä, koska kyyhkyt nielevät siemenet kokonaisina eivätkä siksi siis pysty syömään kovinkaan isoja jyviä. Linnuilla on oltava tarjolla jatkuvasti sekä ruuansulatushiekkaa että kalkkia. Kalkkia ne saavat esimerkiksi keitetyistä ja murskatuista kananmunankuorista. Eläinkaupoissa on saatavilla myös seepiansuomuja, jotka tosin kannattaa murentaa kyyhkyille. Suorilla nokillaan ne eivät ole kovinkaan taitavia nakertelemaan.

Kyyhkyille voi tarjota myös tuoretta ruokaa kuten salaattia, omenaa, porkkanaraastetta jne.. Palojen on kuitenkin oltava tarpeeksi pieniä, jotta lintu pystyy ne nielemään. Varsinkin pesimisen ja sulkasadon aikaan on hyvä tarjota eläinkaupoista löytyvää voimaruokaa. Jos linnuille maistuu pelkästään siemenseos, voi esimerkiksi veteen lisätä vitamiiniliuosta. Se ei ole kuitenkaan välttämätöntä, mikäli lintusi saa monipuolista ravintoa.

Pesintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timanttikyyhkyt lisääntyvät vankeudessa melko helposti kunhan sopivat olosuhteet on tarjolla. Yleensä ongelmaksi muodostuukin se, ettei munimista saa loppumaan. Poikueiden välissä kannattaa pitää muutama kuukausi väliä, jos vain mahdollista. Jos poikueita on tullut 2-3 peräkkäin, kannattaa naaraalle antaa tauko pesimisestä. Tätä voi yrittää esim poistamalla häkistä kaikki pesimiseen viittaava. Jos tämä ei auta, muniin voi myös pistää neulalla reikiä, ravistaa munia niin että alkiot kuolevat tai aitojen munien tilalle voi vaihtaa tekomunat. Munia ei kannata poistaa häkistä, koska yleensä naaras munii heti uudet tilalle. On siis parempi antaa naaraan hautoa tekomunia, jolloin se ehtii vähän levähtää.

Pesäksi kelpaa esimerkiksi kanarianlinnuille tarkoitetut avonaiset pesät. Useimmiten kyyhkyt kuitenkin munivat minne sattuu. Munia saattaa löytyä ruokakupeista tai jopa häkin pohjalta.

Timanttikyyhkyt munivat kaksi munaa päivän välein. Hautominen kestää 13-14 päivää. Koiras hautoo munia päivisin ja naaras öisin. Joskus molemmat linnut saattavat istua pesässä, varsinkin hautomisen loppuvaiheessa. Poikaset kuoriutuvat ilman höyheniä mutta saavat täyden höyhenpuvun viikon sisällä ja lähtevät lentämään 12-14 päivän kuluttua kuoriutumisesta. Vanhemmat ruokkivat poikasia kupumaidolla ensimmäiset kaksi viikkoa kunnes poikaset pystyvät syömään tarpeeksi siemeniä itse. Poikaset voi erottaa vanhemmista noin 20 päivän iässä. Timanttikyyhkyt tulevat sukukypsiksi hyvin nuorina ja naaraskyyhky saattaakin alkaa munia jo 12 viikon ikäisenä. Varsinkaan naarasta ei kannata pesittää ennen 6 kuukauden ikää, koska se on hyvin raskasta nuorelle linnulle ja saattaa lyhentää elinikää huomattavasti. Mieluummin kannattaa odottaa, että naaras on noin vuoden ikäinen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väisänen, R. A.; Högmander, H.; Björklund, H.; Hänninen, L.; Lammin-Soila, M.; Lokki, J. & Rauste, V.: Maailman lintujen suomenkieliset nimet. 2., uudistettu painos. Helsinki: BirdLife Suomi ry, 2006. Teoksen verkkoversio.