Tila (kiinteistöoikeus)

Wikipedia
Ohjattu sivulta Tila (oikeustiede)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tila oli alkuaan kokonaisen talon osa.[1] Nykyisin tilalla tarkoitetaan asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaa, tilana kiinteistörekisteriin merkittyä maa-aluetta, jonka rajat on määrätty kiinteistötoimituksessa.[2][3][4] Tiloja on pääasiassa maaseudulla, mutta niitä voi olla myös kaupungissa. Asemakaava-alueella on tontteja. Maanomistaja ei voi itse muuttaa tilaansa tontiksi, vaan tontteja muodostuu, kun alueella kunnan aloitteesta suoritetaan tonttijako.[4] Vuoden 1951 jakolaki tarkoitti tilalla taloa, verollepantua torppaa tai niittyä tai saarta, ulkopalstaa, siirtotaloa, omaperäismyllyä, kaupungissa ja kauppalassa olevia maa- ja vesikiinteistöjä sekä osittamalla muodostettuja tiloja.[5] Jakolaki kumottiin kiinteistönmuodostamislailla, joka tuli voimaan vuoden 1997 alussa.[6]

Tila Suomen kiinteistörekisterissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tila on Suomessa yleisin kiinteistötyyppi ja kiinteistörekisterin keskeisin maanomistusyksikkö. Uusia tiloja muodostuu kiinteistötoimituksissa muun muassa lohkomis- ja halkomistoimituksissa. Kullakin kiinteistöllä tulee olla toisistaan poikkeava kiinteistötunnus, joka muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta. Sijaintialue tarkoittaa kylää tai kaupunginosaa taikka muuta niihin verrattavaa aluetta. Ryhmä tarkoittaa taloa tai asemakaavaan mukaista korttelia. Tilan kiinteistötunnus muodostuu kunnan, kylän ja talon numeroista sekä tilan yksikkönumerosta.[7]

Tila merkitään kiinteistönä kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisterissä oleva kiinteistötunnus yksilöi kiinteistön ja muun rekisteriyksikön.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006, ISBN 952-5446-20-4.
  3. Kiinteistörekisterilaki, 2 §.
  4. a b Laki24.fi.
  5. Jakolaki, 604/1951, 284 §.
  6. Kiinteistönmuodostamislaki, 554/1995, 292 §.
  7. a b Majamaa, Markkula: "Kiinteistönmuodostamislaki” Edita, 2001

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]