Tiikerikotilo
| Tiikerikotilo | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Kotilot Gastropoda |
| Lahko: | Keuhkokotilot Pulmonata |
| Heimo: | Achatinidae |
| Suku: | Achatina |
| Laji: | achatina |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tiikerikotilo (Achatina achatina) on maailman suurin maakotilolaji. Tiikerikotilot ovat kotoisin Afrikan sademetsistä. Niitä käytetään kotialueillaan ruokana.[2]
Ulkonäkö, koko, elinkaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerokotilon kuori voi kasvaa halkaisijaltaan 30 cm:n kokoiseksi, vankeudessa se jää yleensä noin 18 cm:n kokoiseksi.[2] Jalka on harmaa tai lähes musta ja kuoressa on mustia raitoja oranssin tai keltaisen sävyisellä pohjalla. Kuori on myös huomattavasti pyöreämpi kuin tavallisten akaattikotiloiden.
Tiikerikotilot elävät tavallisesti 5–7 vuotta, joskus jopa 10 vuotta. Ne tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerikotiloiden kotiseutua ovat Sierra Leone, Liberia, Norsunluurannikko, Togo, Dahomey, Ghana, ja Nigeria. Ne elävät metsän pohjalla, varsinkin kosteissa joenvarsimetsissä.[2]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerikotiloita pidetään terraarioissa lemmikkeinä Britanniassa ja muualla Euroopassa. Niiden pitäminen Yhdysvalloissa on laitonta, sillä villiintyvät kotilot voivat tuhota puutarhakasveja.[3] Suomessa tiikerikotilot ovat vielä suhteellisen harvinaisia lemmikkeinä, mutta monilta foorumeilta ja sivustoilta voi löytää kasvattajia jotka postittavat kotiloita kesäisin.
Tiikerikotilot ovat lähinnä kasvinsyöjiä, mutta luonnossa ne syövät satunnaisesti myös kuolleita lajitovereitaan.[3] Terraario-oloissa niille voidaan tarjota monipuolisesti juureksia, vihanneksia ja hedelmiä, silloin tällöin myös maustamatonta lihaa tai vaikka koirannappuloita. Maustettuja, rasvaisia ja vahvan makuisia ruokia pitää välttää.
Tiikerikotilot ovat tiukemmin yöaktiivisia kuin esimerkiksi tavalliset akaattikotilot. Suuren kokonsa vuoksi ne vaativat enemmän tilaa kun useat muut lajit. Terraarion kooksi sopii noin 100 litraa kotiloa kohden. Terraarion pinta-ala on korkeutta tärkeämpi. Paras pohjamateriaali on lannoittamaton turve. Sitä laitetaan paksu kerros, jotta eläin voi halutessaan kaivautua. Suotuisin lämpötila on +28–30 astetta.
Terraariota voi halutessaan sisustaa. Kivet tai muut kovat esineet saattavat kuitenkin satuttaa kotiloa tai rikkoa sen kuoren. Pohjalle voi asettaa matalan vesiastian, juurakoita tai tekokasveja. Halutessaan voi laittaa myös oikeita viherkasveja. Silloin tulee valita vahvoja ja kestäviä viherkasveja, sillä muuten ne tulevat helposti syödyksi tai jyrätyksi. lähde?
Kotiloille on aina oltava kalkkia: sen lähteeksi käy parhaiten seepiansuomu, jota myydään eläinkaupoissa. Terraario pidetään kosteana sumuttelemalla sitä päivittäin. Jos terraario on liian kuiva, kotilo vetäytyy horrokseen ja tekee läpän kuorensa suulle.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Achatina achatina (Arkistoitu – Internet Archive) Plant Pest Info USDA. (englanniksi)
- ↑ a b c d Achatina (Achatina) achatina (Linné, 1758) Tiger Snail, Giant Ghana Snail 2005. petsnails.co.uk.
- ↑ a b Great African Land Snails or Agate Snails (Achatinidae) Living World of Molluscs
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiikerikotilo (Achatina achatina) (Arkistoitu – Internet Archive) Petsie
|