Tiikelipainokone
Tiikelipainokone on yhdellä painovärillä painava yksinkertainen kohopainokone, jossa väri puristetaan suoralta painopinnalta suoralle paperi- tai kartonkiarkille.[1] Tiikelikoneita käytetään kirjapainoissa pienimuotoisten ja pienipainoksisten painotuotteiden, kuten kirjelomakkeiden, kutsukorttien ja käyntikorttien painamiseen. Koska tiikelipainossa painettavaa materiaalia ei tarvitse taivuttaa, sopii menetelmä myös paksummille ja jäykemmille kartongeille.[2]
Suomen kirjapainoissa yleisin tiikelikone on Heidelbergin valmistama niin sanottu siipi-Heikku.[3] Se on saanut kutsumanimensä painoarkkien syöttöön (eli alistukseen) ja luovutukseen tarkoitetuista siipimäisistä ulokkeistaan.[2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailman ensimmäisenä tiikelipainokoneena pidetään vuonna 1803 keksittyä Suhler-painokonetta. Sen kehitti leipzigilaisen Breitkopf & Härtelin painajaoppilaana ollut saksilainen Johann Friedrich König (1774–1833). Vuonna 1807 englantilainen paperikauppias John Brown patentoi oman tiikelipainokoneensa. Ensimmäinen höyryvoimalla käyvä tiikelipainokone syntyi 1810–1812 Johann Friedrich Königin rakentamana lontoolaiselle kirjanpainajakustantajalle Thomas Bensleylle.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Graafinen sanasto, Actaprint. Viitattu 2.12.2014.
- ↑ a b Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage: Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus, s. 104. Opetushallitus, 2000. ISBN 952-13-0606-8.
- ↑ Paino-Kaarinalle uuden sukupolven Speedmaster SX 74, Heidelberg Graphic Report, kevät 2013, sivu 9. Viitattu 2.12.2014.
- ↑ Painomenetelmät 1796-1917, Hakan mediakronikkaa -blogi 5.2.2012. Viitattu 2.12.2014.