Tiglatpileser III
Wikipedia
Tiglatpileser III oli muinaisen Assyrian kuningas vuosina 745–727 eaa. Hän oli luultavasti vallananastaja, joka kuulostaakseen uskottavammalta otti vanhan kuuluisan hallitsijanimen.
Tiglatpileser aloitti Assyrian valtapiirin laajentamisen. Hänestä voidaan katsoa alkaneen Assyrian toisen suurvaltakauden. Pian valtaannousunsa jälkeen hän valloitti Urartun (nykyisessä Armeniassa). Lisäksi hän kävi sotaa Juudaa vastaan, josta on maininta Aikakirjoissa. Hän myös alisti Babylonian Assyrian vallan alle.
[muokkaa] Tiglatpileser III
Assyrian armeija huolsi itseään muun muassa ryöstämällä muita maita. Kuningas Assur-Nirari V ei tehnyt sotaretkiä, mikä nosti kaappauksen avulla Tiglatpileser III:n valtaan. Hän väitti olevansa iäkkään kuninkaan poika.[1] Tiglatpileser järjesti Assyrian valtion uudestaan. Hän oti suurilta kaupungeilta, muun muassa Assurilta ja Harranilta pois vapautuksen veronmaksusta, ja määräsi myös Assurin asukakat armeijaan. Isojen temppelien etuoikeudet hävisivät.
Maa jaettiin kuvernöörien hallitsemiin piireihin, ja melkein itsenäiset maakunnt lakkautettiin. Armeija aseisteettiin paremmin. Urartun kuningas sardur III:a tukivat Pohjois-Syyrian Malatia, Gurkum, Kummukh (Kommagene?) ja myös Bit Agushin aramealaisten johtama valtio Karkemishin luonaispuolella Arpadin seuduilla.
Tuglatpileser III voitti Urfan luona käydyn taistelun Sardurin johtamaa Urartua vastaan. Sardur pakeni Tuspaan, jossa hänen murhattiin. Assyria ei saanut Tuspaa valalttua. Sen jälkeen Tiglatpileser III hyökkäsi Bit Agusia varsaan Arpadissa. Tigllatpileser keräsi verot enimmiltä Syyrian kuninkailta, ja kukistetuuaan Hamatin lavottomuudet laajsni Assyrian Issoksen lahden rannoille. Damaskoksen Rezin, arabi Zabibe ja Israelin Menahem suostuivat Assyrian vasalleiksi, mutta pian Israel liittoutu Damaskoksen kanssa kapinaan Assyriaa vastaan. Juudan Aahas ei lähtenyt kapinaan mukaan, vaan asettui Assyrian puolelle. Assyria valtasi 732 eaa. Damaskoksen ja Rezin kuoli. Israelissa Hoosea tappoi kuningas Pekahin, ja hänestä tuli Assyrian vasallikuningas. Assyria valtasi filistealaisetn kaupungit, kun siellä vallitsi kuningas Hanno.
Syyriassa aramealaiset yhä kapinoivat. Keski-Mesopotamiaan tehtiin sotaretkiä ja sieltä siirrettiin väestöä pois. Babylonian Nabunassir oli voimaton maaseutdun aramealaisia vastaan. ja hänen poikansa kukistui aramealaisten kaapatessa vallan. Aramealaiset sotivat melko taitavasti Assyriaa vastaan, joka kuitenkin voitti Bbaylonian kolmessa vuodessa. Hän pisti jopa Etelä-Bbaylonain Marodak-Baladanin johtaman Bit-Jakimin heimon verolle. Tigletpileser otti Babyloniassa hallisijanimen Pulu ja pyrki säilyttämään Babylonin kulttimenot, jottai vat papit yllyttäis kansaa kapinaan.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, kirjayhtymä 1971, sivu 468-
| Edeltäjä Assur-Nirari V |
Assyrian kuningas 745–727 eaa. |
Seuraaja Salmanassar V |
