Tiglatpileser III

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tiglatpileser III oli muinaisen Assyrian kuningas vuosina 745727 eaa. Hän oli luultavasti vallananastaja, joka kuulostaakseen uskottavammalta otti vanhan kuuluisan hallitsijanimen.

Tiglatpileser aloitti Assyrian valtapiirin laajentamisen. Hänestä voidaan katsoa alkaneen Assyrian toisen suurvaltakauden. Pian valtaannousunsa jälkeen hän valloitti Urartun (nykyisessä Armeniassa). Lisäksi hän kävi sotaa Juudaa vastaan, josta on maininta Aikakirjoissa. Hän myös alisti Babylonian Assyrian vallan alle.

Tiglatpileser III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Assyrian armeija huolsi itseään muun muassa ryöstämällä muita maita. Kuningas Assur-Nirari V ei tehnyt sotaretkiä, mikä nosti kaappauksen avulla Tiglatpileser III:n valtaan. Hän väitti olevansa iäkkään kuninkaan poika.[1] Tiglatpileser järjesti Assyrian valtion uudestaan. Hän oti suurilta kaupungeilta, muun muassa Assurilta ja Harranilta pois vapautuksen veronmaksusta, ja määräsi myös Assurin asukkaat armeijaan. Isojen temppelien etuoikeudet hävisivät.

Maa jaettiin kuvernöörien hallitsemiin piireihin, ja melkein itsenäiset maakunnat lakkautettiin. Armeija aseistettiin paremmin. Urartun kuningas Sardur III:a tukivat Pohjois-Syyrian Malatia, Gurkum, Kummukh (Kommagene?) ja myös Bit Agushin aramealaisten johtama valtio Karkemishin luonaispuolella Arpadin seuduilla.

Tuglatpileser III voitti Urfan luona käydyn taistelun Sardurin johtamaa Urartua vastaan. Sardur pakeni Tuspaan, jossa hänen murhattiin. Assyria ei saanut Tuspaa vallattua. Sen jälkeen Tiglatpileser III hyökkäsi Bit Agusia vastaan Arpadissa. Tigllatpileser keräsi veroa Syyrian kuninkailta, ja kukistettuaan Hamatin levottomuudet laajensi Assyrian Issoksen lahden rannoille. Damaskoksen Rezin, arabi Zabibe ja Israelin Menahem suostuivat Assyrian vasalleiksi, mutta pian Israel liittoutui Damaskoksen kanssa kapinaan Assyriaa vastaan. Juudan Aahas ei lähtenyt kapinaan mukaan, vaan asettui Assyrian puolelle. Assyria valtasi 732 eaa. Damaskoksen ja Rezin kuoli. Israelissa Hoosea tappoi kuningas Pekahin, ja hänestä tuli Assyrian vasallikuningas. Assyria valtasi filistealaisten kaupungit, joita hallitsi kuningas Hanno.

Syyriassa aramealaiset kapinoivat. Keski-Mesopotamiaan tehtiin sotaretkiä ja sieltä siirrettiin väestöä pois. Babylonian Nabunassir oli voimaton maaseudun aramealaisia vastaan ja hänen poikansa kukistui aramealaisten kaapatessa vallan. Aramealaiset sotivat melko taitavasti Assyriaa vastaan, joka kuitenkin voitti Babylonian kolmessa vuodessa. Hän pisti jopa Etelä-Babylonian Marodak-Baladanin johtaman Bit-Jakimin heimon verolle. Tigletpileser otti Babyloniassa hallisijanimen Pulu ja pyrki säilyttämään Babylonin kulttimenot, jotteivat papit yllyttäisi kansaa kapinaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, kirjayhtymä 1971, sivu 468-
Edeltäjä
Assur-Nirari V
Assyrian kuningas
745–727 eaa.
Seuraaja
Salmanassar V
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.