Tietotekniikka opetuksessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Opiskelijoita ATK-luokassa.

Tietotekniikka opetuksessa tarkoittaa tietotekniikan käyttöä koulumaailmassa opettamisen välineenä tai tukena. 1990-luvun lopun CD-opetusohjelmistot ovat vaihtuneet 2000-luvulle tultaessa verkkoperustaisiksi oppimisympäristöiksi.[1] Internetin myötä myös globalisoituminen on tullut osaksi normaalia koulutyöskentelyä. Tietotekniikan käyttöön voi siis liittyä etäopiskelun käsite, mutta etäopiskelu itsessään ei välttämättä vaadi tietotekniikan käyttöä. Toisin kuin voisi ajatella, niin tietotekniikan käyttöä opetuksessa ei ole todettu resursseja säästäväksi.lähde? Tietotekniikan hallinta on perinteisesti ollut Suomessa matemaattisten aineiden opettajien vastuulla, mutta myös muiden aineiden opettajat ovat tuoneet tietotekniikkaa omaan opetukseensa 2000-luvulla.

Tietotekniikan sovelluksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksilön oppiminen ja teknologian tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietotekniikan käytössä olennaista on yksilön oman ajattelun korostaminen. Metakognitiivisten tietojen ja taitojen kehittäminen on yksi johtavista hyödyistä, joita tietotekniikkaa käytettäessä pyritään edistämään. Oppija pystyy parhaimmassa tapauksessa kyseenalaistamaan omia näkemyksiään, seuraamaan muiden oppijoiden ajattelua ja käymään avointa keskustelua. Erityisen tehokkaaksi on havaittu toisten samanikäisten erilaisten näkökulmien vertaaminen omiin.[2]Haastavaa teknologiapainotteisessa ympäristössä on tieteellisten käsitteiden esittäminen siinä muodossa, että oppijat kokisivat ne mielekkäinä.[3]

Motivaatio ja volitionaalinen kontrolli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietotekniikka ei itsessään pysty motivoimaan opiskelussa ellei sen käyttö ole mielekästä. Pedagogisesti huonosti suunniteltua ja järjestettyä opetusta ei siis pysty pelastamaan käyttämällä teknologian uusimpia saavutuksia. Motivaation ylläpitämiseksi edelleen tarvitaan ohjaajan läsnäoloa oppijan vierellä. Tutkimuksissa on havaittu opettajan kiinnostuksen oppilaita kohtaan olevan suorassa yhteydessä oppilaiden motivaatioon.[4]

Tietotekniikan käyttö edellyttää oppijalta ja myös opettajalta jatkuvasti volitionaalista kontrollia. Volitionaalisella tässä yhteydessä tarkoitetaan tahdonalaista ponnistelua opintojen eteen. Esimerkiksi verkkotyöskentelyn aikana saattaa helposti tulla houkutuksia tehdä jotain muuta ja mielekkäämpää tietokoneella, mutta volitionaalisella oppimisprosessin kontrollilla oppija pystyy välttämään nämä kiusaukset. Teknologian käyttö voi myös itsessään vaatia kärsivällisyyttä kokemattomalta käyttäjältä.[3]

Tieto- ja viestintäteknologia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on yksi seitsemästä peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa mainituista laaja-alaisista oppimistavoitteista. Se on oppimisen kohde ja väline. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito itsessään ja myös osana monilukutaitoa. Monilukutaito on taitoa hankkia, muokata, tuottaa ja arvioida tietoa erilaisissa muodoissa ja ympäristöissä erilaisia välineitä apuna käyttäen. Monilukutaitoa tarvitaan maailman tulkitsemiseen ja sen kulttuurisen monimuotoisuuden hahmottamiseen. Monilukutaito myös tukee kriittisen ajattelun kehittymistä.

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla luokka-asteilla, eri oppiaineiden sisällä, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä alueella:

  1. Oppilaita ohjataan ymmärtämään tvt:n toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitoja laatimalla omia tuotoksia.
  2. Oppilaita opastetaan vastuulliseen ja turvalliseen tieto-ja viestintäteknologian käyttöön.
  3. Oppilaita opetetaan käyttämään tvt:tä tiedonhallinnassa sekä tutkivassa työskentelyssä.
  4. Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoitusta tvt:n käyttämisestä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.

Tärkeää on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivimpien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeitä ovat myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, jotka vaikuttavat oppimismotivaatioon. Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan tieto- ja viestintäteknologian tarpeellisuutta opiskelussa, työelämässä ja yhteiskunnassa yleisesti ja siitä, miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tvt:n vaikuusta arvioidaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Myös globaali näkökulma tvt:n käytöstä otetaan huomioon. Oppilaat saavat kokemuksia tvt:n käytöstä kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, ja he oppivat hahmottamaan sen mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk/index.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Nurmi, S.: Auta aktivoimaan aikaisempi tietämys. Opi ja onnistu verkossa - aihiot avuksi.. Helsinki: Opetushallitus, 2004.
  3. a b Järvelä, Häkkinen, Lehtinen: Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY Oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-32353-5.
  4. Roeser, R.W. , Midgley, C., & Urdan, T.: Perceptions of the School Psychological Environment and Early Adolescent's Self-Appraisals and Academic Engagement. The Meditating Role of Goals and Belonging. Journal of Educational Psychology 88, 1996.
  5. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Arkistoitu 18.1.2016. Viitattu 1.1.2016.