Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta
Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta oli Suomen opetusministeriön vuonna 1941 perustama toimikunta. Sen tarkoituksena oli koordinoida ja hallita jatkosodan aikana valloitetussa Itä-Karjalassa tehtävää tieteellistä tutkimustyötä. Toimikunnan työtä leimasivat heimo- ja Suur-Suomi-aatteet, jotka myös yhdistivät ideologisesti sen jäseniä. Toimikunnassa vaikutti useita Suomen johtavia tutkijoita eri aloilta.[1]
Aloitteen Tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan perustamisesta teki Suomen Maantieteellinen Seura syyskuussa 1941. Toimikunta aloitti toimintansa 11. joulukuuta samana vuonna. Sen puheenjohtajaksi valittiin Helsingin Yliopiston rehtori Kaarlo Linkola. Hänen kuoltuaan seuraavana keväänä uudeksi puheenjohtajaksi nimitettiin geologi Väinö Auer. Toimikunta työskenteli läheisessä yhteistyössä Itä-Karjalan sotilashallinnon kanssa. Tutkijat joutuivat muun muassa jättämään tuloksistaan selonteon sotilashallinnolle ennen niiden julkistamista. Toimikunnan hankkeita toteuttivat myös stipendiaatit, joita kolmen vuoden aikana työskenteli Itä-Karjalassa yhteensä 125. Heistä 80 oli luonnontieteilijöitä, kansatieteilijöitä ja muita humanististen tieteiden edustajia oli 40.
Tieteellisen Itä-Karjalan toimikunnan tutkimustyön johtavana ajatuksena oli koko Karjalan liittäminen Suomeen. Sille haettiin oikeutusta muun muassa luonnontieteellisellä tutkimuksella, joka vahvisti Itä-Karjalan ja Suomen samankaltaisuutta.[1] Itä-Karjalassa tehtyjen geologisten tutkimusten tarkoituksena oli miehitettyjen alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen. Merkittävää työtä toimikunnassa tekivät geologien lisäksi erityisesti arkeologit ja kansatieteilijät sekä Karjalan rakennushistorian tutkijat. Toimikunnan hankkeet saivat huomattavia summia valtion rahoitusta sekä resursseja, ja niiden tuloksia julkaistiin vielä pitkään sodan päättymisen jälkeenkin.[1]
Toimikunnassa vaikuttaneita tutkijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Väinö Auer, maantieteilijä ja geologi
- Reino Castrén, tekniikan tohtori, Akateemisen Karjala-Seuran varapuheenjohtaja
- Pentti Eskola, geologi
- Ella Kivikoski, arkeologi
- Kaarlo Linkola, kasvitieteilijä, Helsingin Yliopiston rehtori
- Ville Luho, arkeologi
- Eino Nikkilä, kansatieteilijä ja valokuvaaja
- Lars Pettersson, taidehistorioitsija
- Sakari Pälsi, arkeologi ja kansatieteilijä
- Matti Sauramo, geologi
- Kustaa Vilkuna, historioitsija ja kielitieteilijä
- Aarne Äyräpää, arkeologi ja historioitsija
- Tyyni Vahter, etnologi
- Harry Waris, kasvitieteilijä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Samuli Helama: Professori Matti Sauramo Äänislinnassa (Arkistoitu – Internet Archive) PDF, Geologi-lehti 272012
- Kerkko Nordqvist & Oula Seitsonen: Finnish Archaeological Activities in the Present-Day Karelian Rapublic until 1944 PDF Academia.edu (pääsy vain rekisteröityneille käyttäjille)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Raimo Lehti: Suomen tieteen edellytyksiä ja ehtoja (s. 6).[vanhentunut linkki] Viitattu 24.1.2013.