Tiara
Sivulta puuttuu 
Tiara on hieman kruunua muistuttava päässä pidettävä koriste. Se on nykyisin yleensä naisten käyttämä, otsalle tai hiusten päälle sijoitettu puolikruunu, jollaista voidaan kutsua myös diadeemiksi.
Sisällysluettelo |
Tiara kirkollisena tunnuksena [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Paavin tiara
Tiara on vanha paavillinen tunnus, joka kuului vuosisatojen ajan on paavien ja Pyhän Istuimen tunnuksiin. Sen juuret ovat antiikin maailmassa ja alun perin se oli valkeasta kankaasta valmisettu päähine. Tiaran alkuperäinen nimi oli ”camelaucum” (kreik. kamelavkion), joka saattaa olla peräisin Syyriasta. Paavit kantoivat 500–600 luvulta lähtien tiaraa vain "maallisena" päähineenään, ja pitivät liturgian aikana aina piispanmitraa eli hiippaa. Tiara alkoi muistuttaa kruunua kuitenkin vasta myöhäiskeskiajalla.
Viimeinen tiaraa käyttänyt paavi oli Paavali VI, joka lopulta luopui koristeen käytöstä 1960-luvulla. Sen jälkeen paavit eivät ole enää käyttäneet paavillista tiaraa päähineenään, mutta siitä huolimatta tiara säilyi paavin ja Pyhän Istuimen tunnuksena, Pietarin avainten ohella. Paavi Benedictus XVI kuitenkin luopui tiarasta omana tunnuksenaan, ja käyttää sen sijaan vaakunassaan piispanmitraa.
Tiara maallisena koristeena [muokkaa]
Kuninkaalliset ovat kautta aikojen käyttäneet tunnusmerkkeinään kruunua ja tiaraa, ja yhä nykyäänkin kuninkaalliset juhlivat suurissa tilaisuuksissa yleensä käyttäen joko kruunua tai tiaraa. Esimerkiksi Ruotsin Prinsessa Madeleinen hiuksille on kiinnitetty useimmiten juuri kruunu tai tiara.
Suomessa perinteisen pukeutumisetiketin mukaan tavalliset kansalaiset voivat käyttää kello 18:n jälkeen alkavissa suurissa iltapukujuhlissa (esimerkiksi Itsenäisyyspäivän juhlat Presidentinlinnassa) kampauksien koristeena pieniä cocktail-hattuja tai hiuskoristeita. Pientä tiaraa voi siis hyvin käyttää hiuskoristeena suurissa juhlissa kuninkaallisten tapaan.
Häissä morsian voi käyttää asuaan täydentävänä koristeena hiuksissaan morsiuskruunua tai tiaraa. Tiaran käyttö hääasusteena onkin nykyisin hyvin yleistä, ja morsiuskruunun käyttö on harvinaistunut.
Naisten kauneuskilpailuissa tiaraa käytetään yleisesti kilpailun voittajan ja niin sanottujen perintöprinsessojen koristeena.
Tiara vai tiaara? [muokkaa]
Muotoa tiara ei ole mainittu Nykysuomen sanakirjassa (1951-1961), Suomen kielen perussanakirjassa (1990) sen enempää kuin Kielitoimiston sanakirjassakaan (2006). Kaikista näistä sana löytyy ainoastaan muodossa tiaara.[1][2]
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Päätoimittaja: Matti Sadeniemi. 15. painos. Alkuperäinen julkaisu: 1951–1961. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26973-5.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. 3. osa: S–Ö. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 140. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-23-9.
Aiheesta muualla [muokkaa]
