Thorbjørn Egner

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thorbjørn Egner
Egner ca 1960
Egner ca 1960
Syntynyt 12. joulukuuta 1912
Kristiania, Norja
Kuollut 24. joulukuuta 1990 (78 vuotta)
Oslo
Ammatit kirjailija, piirtäjä, graafikko, säveltäjä, muusikko
Kansallisuus norjalainen
Äidinkieli norja
Tyylilajit lapsille suunnatut kertomukset, näytelmät, lastenlaulut
Ensiteokset Barneboka 1940 (1939, Sigurd Winsnesin kanssa)
Tuotannon kieli norja
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Thorbjørn Egner (12. joulukuuta 1912 Kristiania, Norja24. joulukuuta 1990 Oslo, Norja) oli norjalainen lastenkirjailija, piirtäjä ja lauluntekijä, jolla oli suuri merkitys Norjan lastenkirjallisuudessa. Hän tuotti lukukirjoja peruskouluun ja toimitti säännöllisesti lastenohjelmia radioon. Hänen kirjoistaan on tehty teatteriesityksiä ja hänen levytettyjä laulujaan on myyty suuria määriä. Egnerin kirjoja ja näytelmiä on käännetty useille kielille.[1] Hänen tunnetuimpia lastenkirjahahmojaan ovat muun muassa Hyppelihiiri, Kolme iloista rosvoa sekä Karius- ja Baktus-hammaspeikot. (Suomeksi peikkojen nimet ovat Möö ja Paa.)

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egner syntyi Kampenilla Kristianiassa (nyk. Oslo) "12.12.1912 kello 12", kuten hänen vanhempansa olivat hänelle kertoneet. Hänen sukunsa ja nimensä on lähtöisin Sørumista Romerikesta. Isä oli maanviljelijä ja perheellä oli myös pieni kauppaliike. Myöhemmin hänen isänsä muutti Osloon, perusti perheen ja pienen kauppaliikkeen Normannsgatenille, jossa Thorbjørn varttui.[2]

Perhe oli musikaalinen ja iltaisin isä ja isoveli soittivat viulua, kun taas Thorbjørn soitti siskonsa kanssa pianoa. Thorbjørn tutustui varhain myös kirjallisuuteen. Hän kertoi käyttäneensä ensimmäiset itse ansaitsemansa rahat 16-vuotiaana Herman Wildenveyn runokokoelmaan. Jo 19-vuotiaana hän järjesti yhdessä ystäviensä kanssa "kesärevyyn" Blylagetin laiturilla Nesoddenissa. Ensi-iltaan osallistui 2000 katsojaa.[2]

Keskikoulun jälkeen Egner kävi kaksi vuotta valtion taide- ja käsityökoulua. Hän työskenteli 6-7 vuotta Høydahl Ohmen mainostoimistossa koristemaalarina ja muun muassa ikkunanäyttelyiden asettajana. Vapaa-ajalla hän kirjoitti lapsille suunnattuja tekstejä. Vuosina 1939-40 hän toimitti viikoittaista lastenpalstaa Illustrert Familieblad -lehteen. Sodan alkaessa hän lopetti työnsä mainostoimistossa ja ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi ja piirtäjäksi. Tuolloin hän oli jo naimisissa Annie-vaimonsa kanssa ja pariskunnalla oli kaksi lasta.[2]

Ura ja elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan aikana hän julkaisi ahkerasti. Sodan jälkeen hän oli, omien sanojensa mukaan, "mukana melkein kaikessa". Hän vietti syksyllä 1945 kaksi kuukautta Kööpenhaminassa tehden litografioita. Hän oli mukana perustamassa yhdistyksiä Visens venner ja Kunst i skolen. Hän toimi Tegnerforbundetin puheenjohtajana kaksi vuotta sekä Unge Kustneres Samfundin toimittaman joululehden Juleglede päätoimittajana. Tehtäviensä välityksellä hän rakensi elinikäisiä suhteita aikansa merkittäviin taiteilijoihin, kuten Johan Borgeniin, Alf Prøyseniin, Tarjei Vesaasiin sekä Inger Hagerupiin, jotka kaikki toimittivat aineistoa joululehteen.[2]

Thorbjørn Egner oli ensimmäisten joukossa tuottamassa radion lastenohjelmia. Hän tuotti kuunnelmia ja tuli radion myötä tunnetuksi suurelle yleisölle. Radion lastentunnilla hän piti myös "piirustuskerhoa", jonne kuuntelijat saattoivat lähettää omia piirustuksiaan. Lastentunnilla esiintyivät ensi kertaa hänen tunnetuimmat hahmonsa, kuten Hyppelihiiri (norj. Klatremos i Hakkebakkeskogen) sekä Kardemomman kylän henkilöhahmot kolmine iloisine rosvoineen. Radiokertomusten jälkeen hahmoista tehtiin edelleen kirjoja sekä teatterikäsikirjoituksia.[2]

Egnerille muodostui lukuisten vierailujen pohjalta erittäin hyvät suhteet Tanskaan. Hän onkin todennut oppineensa paljon tanskalaisesta luonteenlaadusta, mikä näkyy hänen mukaansa erityisesti hänen Kardemomman kylän henkilöhahmoissaan, eritoten poliisimestari ja rouva Bastianin hahmoissa.[2]

Kesällä 1950 perhe vuokrasi kesähuvilan Mandalin Gismerøyalta, jossa Egner tutustui rannikon kulttuuriin. Huvilan omistajien isoisä, 80-vuotias entinen luotsi, kertoi jännittäviä tarinoita purjelaivojen aikakaudelta, joilla oli suuri vaikutus Egnerin myöhempiin henkilöhahmoihin. Muun muassa oikeasti eläneen pelimanni Bandinin nimi siirtyi edelleen Kardemomman kylän hahmoihin, eläintenhoitaja Bandinin hahmossa. Perhe palasi huvilalle ja rakensi myöhemmin omat huvilansa saarelle, jotka ovat edelleen Egnerin perheen omistuksessa.[2]

Egnerin suurin hanke oli tuottaa lukukirjoja peruskoulua varten. Hän tuotti 25 vuotta materiaalia etsien mielenkiintoisia kertomuksia ja kirjoittajia, jotka sopisivat eri luokka-asteille. Toimitustyönsä lisäksi hän kirjoitti myös omia kertomuksiaan ja toimi kuvittajana. Kaiken kaikkiaan hän tuotti 16 nidettä lukukirjoja. Hänen viimeisen niteensä tultua ulos 1972 muutettiin peruskoulun oppisuunnitelmia ja lukukirjat menettivät merkitystään, eikä niitä enää ollut virallisten oppimateriaalien joukossa. Asia oli Egnerille suuri pettymys. Oman tuotantonsa lisäksi Egner myös käänsi muun muassa A. A. Milnen Nalle Puh -kirjoja sekä muutakin lastenkirjallisuutta norjaksi.[2]

Egnerin lastenkirjoista otetaan yhä edelleen uusia painoksia ja niitä on julkaistu yli 20 maassa. Hänen näytelmiään on esitetty maailmanlaajuisesti yli 100 teatterissa ja Ivo Caprino on tuottanut nukketeatterielokuvan Karius ja Baktus -hammaspeikkohahmoista.[2]

Kardemumman kylä on toteutettu Kristiansandin eläintarhassa, jossa vierailee vuosittain satojatuhansia matkailijoita. Egner itse laski kylän peruskiven 22. huhtikuuta 1990. Hän ei ehtinyt koskaan nähdä kyläänsä valmiina.[2]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1939Barneboka 1940, Sigurd Winsnesin kanssa.
  • 1940Malermester Klattiklatt dypper kosten - og tar fatt
  • 1941Den nye barneboka, Sigurd Winsnesin kanssa.
  • 1941Truls og Kari: en liten bok for store og små
  • 1942Truls og Kari kommer til den store byen
  • 1942Ola-Ola som alle dyra var så glad i
  • 1942Småfolk
  • 1942Klattiklatt: malebok med bilder og vers
  • 1942Malermester Klattiklatt gjør vinter til sommer
  • 1943Klattiklatt drar til negerland
  • 1943Truls og Kari i den store digre skauen
  • 1943Hva sier dyra?
  • 1943Lekene mine
  • 1943Svarten
  • 1943Store og små er ute og kjører
  • 1943Jumbo som dro ut i verden (suom. Eila Kivikk'aho, Noppe-norsu omilla teillään, WSOY, 1976)
  • 19431-2-3: Telleboka (suom. Eila Kivikk'aho, Lasken lasken lukuja, WSOY, 1976)
  • 1945Klattiklatt i hjemmefronten
  • 1945Hesten, kua og de andre
  • 1946Da Per var ku (suom. Eila Kivikk'aho, Pekan uni, WSOY, 1976)
  • 1946Stormen
  • 1949Karius og Baktus (suom. Eeva-Liisa Manner, Satu hammaspeikosta, WSOY, 1961)
  • 1949Ole Jakop på bytur (suom. Eila Kivikk'aho, Olli Jakke suuressa kaupungissa, WSOY, 1976)
  • 1951Tretten viser fra barnetimen (laulukirja)
  • 1952Nye viser fra barnetimen (laulukirja)
  • 1953Klatremus og de andre dyrene i Hakkebakkeskogen'(suom. Eila Kivikk'aho, Aila Nissinen, Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä, WSOY, Porvoo, 1956)
  • 1955Folk og røvere i Kardemomme by (suom. Aila Meriluoto, Kasper, Jesper ja Joonatan: Kolme iloista rosvoa, WSOY, Porvoo, 1957)
  • 1958Tommy og elefanten (H. G. Wellsin kirjan pohjalta, suom. Eeva-Liisa Manner, Tommi ja elefantti, WSOY, 1960)
  • Kaptein Sorte Bill og andre viser (laulukirja) (suom. Kirsi Kunnas, Kapteeni Musta Bill ja muita lastenlauluja, WSOY, 1959)
  • 1971Bamsefar og andre viser fra barnetimen (laulukirja)
  • 1976Musikantene kommer til byen
  • 1987Gode venner (lukukirjoista otettu kooste)

Lukukirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egnerin lukukirjat korvasivat Nordahl Rolfsenin aiemmat lukukirjat ja olivat laajalti käytössä Norjan kouluissa 1950-luvulta 1970-luvulle. Egner toimitti kirjat yhteistyössä Karen Jacobsenin ja Helene C. Kløvstadin kanssa. Hän myös kirjoitti itse tekstejä ja kuvitti lukukirjoja.

  • 1. - I byen og på landet : for første halvdel av annet skoleår
  • 2. - Gode venner : for siste halvdel av annet skoleår
  • 3. - Sør og nord i landet : for første halvdel av tredje skoleår
  • 4. - Verden er stor : for annen halvdel av tredje skoleår
  • 5. - Hav og hei : for første halvdel av fjerde skoleår
  • 6. - Det var en gang : for annen halvdel av fjerde skoleår
  • 7. - Gode naboer : for første halvdel av femte skoleår
  • 8. - Mellom bakkar og berg : for annen halvdel av femte skoleår
  • 9. - Framover : for første halvdel av sjette skoleår
  • 10. - Hverdagens saga : for annen halvdel av sjette skoleår
  • 11. - Fra bokhylla : for første halvdel av sjuende skoleår
  • 12. - Norge vokser : for annen halvdel av sjuende skoleår
  • 13. - Verdens mestere : for åttende skoleår : små glimt fra verdenslitteraturen
  • 14. - Tidens tale : for ungdomsskolens åttende skoleår
  • 15. - Kunst og kulturarv : essays og artikler - og glimt fra litteraturen
  • 16. - Diktning og diktere : for niende skoleår

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Egner Thorbjørn www.aftenposten.no. Aftenposten. Viitattu 31. heinäkuuta 2008. (norjaksi)
  2. a b c d e f g h i j Thorbjørn Egner-biografi /www.dyreparken.no. Kristiansand Dyrepark. Viitattu 31. heinäkuuta 2008. (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]