Thomsonin atomimalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thomsonin atomimallissa positiivinen varaus on jakautunut tasaisesti koko atomin kattavaan tilaan pullaksi, kun taas elektronit ovat yksittäisiä rusinoita atomin sisällä.

Thomsonin atomimalli (tunnetaan myös rusinapulla- tai rusinakakkumallina) on yksi ensimmäisistä tieteellisiin havaintoihin perustuvista atomimalleista. Atomimalli on nimetty kehittäjänsä, elektronin löytäjän Joseph John Thomsonin mukaan. Thomson esitti mallinsa vuonna 1904.

Thomsonin atomimallissa positiivinen varaus oli jakautunut tasaisesti koko pallomaisen atomin alueelle. Negatiiviset elektronit sijoittuivat yksitellen mutta tasaisesti atomin sisälle kuin rusinat pullaan, josta myös mallin toinen nimi, rusinapullamalli, on saanut nimensä.

Thomsonin atomimallin korvasi vuonna 1911 Rutherfordin atomimalli, jonka ovat vuorostaan korvanneet sekä Bohrin atomimalli että kvanttimekaaninen atomimalli.

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.