Thomas Young

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thomas Young
Thomas Young (scientist).jpg
Syntynyt 13. kesäkuuta 1773
Milverton, Somerset, Englanti
Kuollut 10. toukokuuta 1829
Lontoo, Englanti
Asuinpaikka Englanti
Kansallisuus Englantilainen
Tutkimusala Fysiikka
Egyptologia
Fysiologia
Instituutti Royal Society
Tunnetuimmat työt Kaksoisrakokoe
Auttoi tulkitsemaan hieroglyfeja Rosettan kivestä[1]

Sir Thomas Young (13. kesäkuuta 177310. toukokuuta 1829) oli englantilainen yleisnero. Hän oli muun muassa egyptologi, fyysikko ja fysiologi. Hänet tunnetaan parhaiten työstään optiikan alalla. Hän huomasi valon taipuvan kaksoisraossa. Tämä oli todiste valon aaltoluonteesta. Young käytti kokeessaan valkoista valoa, jolloin valo taipuu ja muodostaa värispektrin, jossa punainen valo taipuu eniten ja sininen vähiten (vrt. taittuminen).

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Young syntyi Milvertonissa, Englannissa kveekariperheeseen vuonna 1773. Perheen isä oli pankkiiri ja perheeseen syntyi yhteensä 10 lasta, joista Thomas oli vanhin. Young oppi lukemaan jo 2-vuotiaana[2]. Sanotaan myös, että hän oli jo 4-vuotiaana lukenut raamatun läpi kahdesti.[3] Young opiskeli 14-vuotiaana kreikkaa ja latinaa sekä oli hyvin perehtynyt ranskaan, italiaan, hepreaan, kaldeaan, syyriaan, samarianarameaan, arabiaan, persiaan, turkkiin ja amharaan.[4][3]

Opiskeluvuodet ja keski-ikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Young aloitti aloitti lääketieteen opiskelut Lontoossa vuonna 1792. Hän muutti kahden vuoden kuluttua Edinburghiin ja vuosi Edinburghin muuton jälkeen hän muutti Göttingeniin. Göttingenissä vuonna 1796 Youngista tuli fysiikan tohtori ja vuotta myöhemmin hän siirtyi Cambridgen yliopiston Emmanuel Collegeen. Youngin isoisä, Richard Brocklesby, kuoli vuonna 1797 ja jätti Youngille perinnön. Perinnön ansiosta Young ei enää ollut taloudellisesti sidoksissa hänen perheeseensä ja hän muutti Lontooseen osoitteeseen Welbeck Street 48. Young julkaisi monia tieteellisiä töitä nimettömänä koska pelkäsi hänen maineensa puolesta.

Young valittiin luonnonfilosofian professoriksi Royal Institutioniin vuonna 1801. Kahden vuoden työssäoloaikana hän piti yhteensä 91 luentoa.

Myöhemmät vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Young kuoli Lontoossa 10. toukokuuta vuonna 1829.

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fysiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Young tunnetaan parhaiten fysiikan saralla hänen kaksoisrakokokeestaansa. Kokeessa valo kohdistetaan kahden lähekkäin olevan raon läpi, joista valo taipuu varjostimelle muodostaen interferenssikuvion. Young suoritti kokeen vuonna 1802 ja loi interferenssilait. Hän huomasi valon vahvistuvan säteiden kulkiessa eri reittejä ja aallon huippujen osuessa kohdakkain. Muissa tapauksissa valo taas heikkeni. Young antoi näin selityksen Newtonin renkaille. Interferenssikuvioonsa vedoten Thomas Young esitteli vuonna 1803 Lontoon kuninkaallisen tiedeseuran jäsenille, että Isaac Newtonin käsitys valosta suoraviivaisesti etenevänä hiukkassuihkuna oli väärä, ja että valo todellisuudessa olisi poikittaista aaltoliikettä.[5][6] Kaksoisrakokokeen lisäksi Youngin nimi esiintyy kimmokertoimesta, jota kutustaan myös Youngin moduuliksi.[7]

Hieroglyfit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosettan kivi

Egyptistä löytynyt Rosettan kivi kiinnosti Youngia. Young olikin ensimmäisiä, jotka yrittivät ratkaista hieroglyfien arvoitusta. Työssä häntä auttoi paljon monien kielten osaaminen. Apunaan hän käytti Åkerbladin listaa, jossa oli eritelty paikkojen ja henkilöiden nimiä.[8] Listan avulla Young selvitti muutamien henkilöiden nimet hieroglyfeistä, muun muassa Kleopatran.[8] Selvittäessään hieroglyfien merkitystä, Young käytti tekniikkaa, jossa hän laski kreikkalaisia sanoja, jotka toistuivat tekstissä usein ja etsi vastaavat merkit hieroglyfeistä laskemalla kuinka usein ne toistuvat kivessä. Young julkaisi löytönsä vuonna 1819.[8]

Lääketiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Young tutki paljon näköä ja näkemiseen liittyvää fysiologiaa. Hän keksi niin sanotun kolmiväriteorian, jota hän ehdotti värinäkemisen kivijalaksi.[9] Tämän lisäksi hän selosti ensimmäisenä vuonna 1801 astigmatismia eli optisen järjestelmän kuvausvirhettä.[10]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thomas Young kirjoitti Encyclopaedia Britannicaan. Hänen "Languages"-artikkelissa hän vertailee 400 kielen kielioppia ja sanastoa.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Young oli kiinnostunut musiikista. Musiikin saralla hän kehitti niin sanotun Youngin temperamentin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Encyclopaedia Britannica: Thomas Young Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7. kesäkuuta 2007. (englanniksi)
  2. Thomas Young WhoNamedIt.com.. Viitattu 7. kesäkuuta 2006. (englanniksi)
  3. Lee Krystek: The Mystery of the Rosetta Stone – Part 2 2006. Unmuseum.org. Viitattu 7. kesäkuuta 2007. (englanniksi)
  4. Jari Piikki: Sateenkaaren tutkimuksen historiaa 25. helmikuuta 1998. Ursa. Viitattu 7. kesäkuuta 2007.
  5. Pekka Lahti ja Jarmo Wallenius: Aaltoja, hiukkasia ja hiilipalleroita 15. tammikuuta 2006. Turun Sanomat. Viitattu 7. kesäkuuta 2007.
  6. Hannu Karttunen: Young, Thomas (1773–1829) Ursa. Viitattu 7. kesäkuuta 2007.
  7. a b c Microsoft: Rosetta Stone MSN Encarta. Viitattu 7. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  8. Arno Forsius: Silmätautien erikoisalan vaiheita 1800-luvulla (Värisokeus) Viitattu 7. kesäkuuta 2007.
  9. Hannu Karttunen: Astigmatismi Ursa. Viitattu 7. kesäkuuta 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]