Thomas Savery
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: mallineet suomennettava ja tarvittaessa yhdistettävä. Muutenkin jäänyt kesken, esim. kielenhuolto |
Thomas Savery (noin 1650–1715) oli englantilainen höyrykoneen keksijä. Hän syntyi Shilstonessa Devonissa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savery oli sotilasinsinööri, joka saavutti kapteenin arvon 1702. Hän vietti vapaa-aikaansa tekemällä kokeita mekaanisilla laitteilla. Vuonna 1696 hän sai patentin lasin ja marmorin kiillotuskoneelle.[1] Savery työskenteli myös lääkintäjoukoissa, järjestäen lääketoimituksia laivastolle. Tehtäviensä vuoksi hän kävi Dartmouthissa, jossa hän luultavasti oli yhteydessä Thomas Newcomeniin.lähde?
Ensimmäinen höyrykone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savery patentoi varhaisen höyrykoneen 2. kesäkuuta 1698: "Uusi keksintö veden nostamiseen ja satunnaiseen liikkeen tuottamiseen kaikenlaisissa myllyissä tulen voimalla, mikä on suureksi avuksi kaivosten tyhjentämisessä vedestä, kaupunkien veden tuottamisessa ja kaikkissa myllyissä, joissa ei ole käytettävissä vesi- tai tuulivoimaa."[2] Hän esitteli koneen Royal Societylle 14. heinäkuuta 1699. Patenttia ei ollut varustettu kuvilla eikä kuvauksella, mutta Savery kuvasi konetta vuonna 1702 kirjassaan "The Miner's Friend; or, An Engine to Raise Water by Fire",[3], jossa hän väitti sen pystyvän pumppaamaan vettä kaivoksista.lähde?
Saveryn höyrykoneessa ei ollut mäntää eikä muita liikkuvia osia kuin hanat. Sitä käytettiin kehittämällä ensin kattilassa höyryä, mikä sitten johdettiin käyttöastiaan ja siitä putkella pumpattavaan veteen. Kun järjestelmä oli kuuma, hana kattilaan suljettiin ja käyttöastiaa jäähdytettiin. Tämä sai höyryn käyttöastiassa tiivistymään ja synnyttämään alipaineen, jolloin ilmanpaine työnsi veden käyttöastiaan. Tällöin hana veteen suljettiin ja hanat pohjasta ylös nousevaan putkeen ja kattilaan avattiin, jolloin höyrynpaine työnsi veden pois astiasta nousuputkea ylös.lähde?
Savery piti voimakkaasti huolta tuodakseen esille höyrykoneensa tehon ja hän oli ensimmäinen joka käytti sanaa "hevosvoima". Tämä höyrypumppu ei kuitenkaan ollut kovin käyttökelpoinen, koska se tuhlasi energiaa ja sen juotokset eivät kestäneet kovaa painetta. Lisäksi pumppu otti vettä sisään vain ilmanpaineella, joten syvissä kaivoksissa olisi tarvittu sarja pumppuja.lähde?
Tulikonelaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saveryn alkuperäinen patentti antoi vain 14 vuoden suojan. Seuraavana vuonna parlamentti hyväksyi lain, joka pidensi hänen patenttinsa suoja-aikaa vielä 21:llä vuodella. Laki tunnettiin "tulikonelakina".[2] Patentti kattoi kaikki tulella toimivat pumput ja Thomas Newcomen oli pakotettu yhteistyöhön Saveryn kanssa. Vuonna 1712 asia järjestettiin niin, että Newcomenin paremmin suunniteltua höyrykonetta markkinoitiin Saveryn patentin alla. Newcomenin höyrykoneen työpaineena oli vain ilmanpaine. Tuohon aikaan tämä oli järkevä ratkaisu, kun mäntien tiivisteinä jouduttiin käyttämään hamppua ja paineastioita ei saatu kovin kestäviksi. Newcomenin koneessa hyödynnettiin ranskalaisen Denis Papinin mäntäratkaisua. Newcomenin kone oli ensimmäinen, jota hyödynnettiin menestyksellä kaivoksissa.[4]
Saveryn kuoleman jälkeen vuonna 1715 patentin ja lain oikeudet siirrettiin yritykselle The Proprietors of the Invention for Raising Water by Fire.[5] Tämä yritys lisensioi muita valmistamaan ja käyttämään Newcomenin höyrykonetta laskuttaen 420 puntaa rojalteina vuosittain höyrykoneen käytöstä.[6] Tulikonelaki raukesi 1733, neljä vuotta Newcomenin kuoleman jälkeen.[7]
Höyrykoneen käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sanomalehdessä ilmoitettiin maaliskuussa 1702, että Saveryn höyrykone oli valmis käyttöön ja se oli nähtävissä keskiviikko- ja launtai-iltapäivisin hänen työhuoneellaan Salisburyssä. Yksi hänen koneistaan asennettiin Yorkin rakennusyhtiöön. Myöhäisempien kuvausten mukaan höyrykone tuotti höyryä "8 - 10 kertaa voimakkaampana kuin ilma", mutta hajotti samalla koneen liitokset pakottaen keksijän juottamaan ne uudelleen.[8] Eräs kone rakennettiin vesipumppaamoon Hampton Courtiin ja yksi toimi 18 vuotta Camden Housessa Kensingtonissa.[9] Vain muutamaa Saveryn höyrypumppua kokeiltiin kaivoksissa, mutta ne kaikki epäonnistuivat.[10][11]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Thomas Savery (1827). The Miner's Friend: Or, an Engine to Raise Water by Fire. S. Crouch.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Ingenious Mr Dummer: Rationalizing the Royal Navy in Late Seventeenth-Century England (PDF) Electronic British Library Journal. Arkistoitu 27 syyskuu 2013. Viitattu 6 October 2009.
- ↑ a b Jenkins, Rhys (1936). Links in the History of Engineering and Technology from Tudor Times. Ayer Publishing, 66. ISBN 0836921674.
- ↑ Thomas Savery (1827). The Miner's Friend: Or, an Engine to Raise Water by Fire. S. Crouch.
- ↑ L. T. C. Rolt and J. S. Allen, The Steam Engine of Thomas Newcomen (Landmark Publishing, Ashbourne 1997).
- ↑ Jenkins, pp. 78–79
- ↑ Oldroyd, David (2007). Estates, Enterprise and Investment at the Dawn of the Industrial Revolution. Ashgate Publishing Ltd., 14. ISBN 0754634558.
- ↑ Armytage, W.H.G. (1976). A Social History of Engineering. Westview Press, 86. ISBN 0891585087.
- ↑ L.T.C. Rolt and J. S. Allen, The Steam Engine of Thomas Newcomen (Landmark Publihsing, Ashbourne 2007), pp. 27–28
- ↑ E. I. Carlyle, 'Savery , Thomas (1650?–1715)', rev. Christopher F. Lindsey, Oxford Dictionary of National Biography, Oxford University Press, 2004, accessed 29 April 2006 URL
- ↑ Richard Wilkes of Willenhall, quoted in S. Shaw, History and Antiquities of Staffordshire (1798-1801) II(1), 120
- ↑ P. W. King. 'Black Country Mining before the Industrial Revolution' Mining History: The Bulletin of the Peak District Mines History Society 16(6), 42–3.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Samuel Smiles (1865). Lives of Boulton and Watt. Lippincott.
- There are countless modern day reprints: Lives of Boulton and Watt. ISBN 1425560539. , Lives of Boulton and Watt. ISBN 1406798630. , Lives of Boulton and Watt. ISBN 1845883713. .
- Reprinted in Appendix B of: Savary, A. W.; Lydia A. Savary (1893). A Genealogical and Biographical Record of the Savery Families and of the Severy Family. Lippincott.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
