Theraplay

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Theraplay-kirjan kansi‎

Theraplay on leikkiterapian muoto, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsen kiintymyssuhteita, tervettä itsetuntoa ja sosiaalista osaamista.

Theraplay kehitettiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa syrjäytymisvaarassa olevien lasten kuntoutukseen. Vähitellen terapiamuoto levisi Kanadaan ja muualle maailmaan. Nykyään Theraplayta käytetään paljon korjaamaan varhaisen kiintymyssuhteen vaurioita.

Theraplay perustuu lapsen ja vanhemman väliseen, terveeseen vuorovaikutussuhteeseen ja pyrkii luomaan lapselle positiivisia elämyksiä ja onnistumisen tunteita. Theraplayn tavoitteena on rakentaa myönteistä tunneyhteyttä lapsen ja hänen vanhempiensa välille. Se auttaa lasta tuntemaan itsensä rakastetuksi ja tärkeäksi. Suomessa Theraplayta käytetään lasten psykiatrisessa hoidossa ja perhekuntoutuksessa sekä SOS-lapsikylissä. Lisäksi joitakin Theraplayn osioita käytetään päiväkotien arjessa.

Theraplay on aikuisjohtoinen, mutta lapsen yksilöllisyyteen vahvasti painottuva, fyysinen ja iloinen vuorovaikutushoito. Theraplayssa vanhemmilla ja lapsella on omat terapeuttinsa. Theraplay-terapia käsittää yleensä 10–20 istuntoa sekä mahdolliset seurantakäynnit. Koska lapset ja hänen tarpeensa ovat yksilöllisiä, myös terapia on yksilöllistä. Terapia perustuu MIM-arviointiin, jossa arvioidaan erilaisten vuorovaikutustehtävien avulla lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Arvio tehdään videoimalla tilanne, jossa lapsi ja vanhempi ovat kahdestaan, ja he suorittavat terapeutin antamia tehtäviä ja leikkejä.

Terapiaistunnoissa lapsi ja terapeutti ovat huoneessa, jonne näkee toisesta huoneesta. Toisessa huoneessa ovat vanhemmat terapeuttinsa kanssa. Lapsi ja terapeutti toteuttavat Theraplay-aktiviteetteja terapeutin johdolla, ja vanhemmat seuraavat ja keskustelevat terapeuttinsa kanssa tapahtumista. Pyrkimyksenä on luoda vanhemmille uusia näkökulmia ja elämyksiä siitä, miten olla lapsen kanssa vuorovaikutuksessa oikein.

Theraplay koostuu neljästä eri osa-alueesta: rakenteellisuudesta, yhteisyydestä, hoivaamista ja haastavuudesta. Rakenteellisuus auttaa lasta jäsentämään maailmaa. Yhteisyys on lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä. Hoivaaminen rauhoittaa ja luo turvaa. Haastavuus luo puitteet lapsen kehittymiselle. Näitä kaikkia neljää käytetään Theraplayssa, mutta niiden keskinäinen painotus riippuu siitä, millaisia ongelmia lapsella on.

Theraplaysta on olemassa erikseen sovellukset mm. murrosikäisten ja vammaisten hoitoon. Lisäksi on olemassa ryhmille suunniteltu Theraplay, jolloin terapeutteja on useampia. Jokaisella erikoissovelluksella on omat vaatimuksensa.

Lähteitä ja kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Theraplay-terapia pähkinänkuoressa. Suomen Theraplay-yhdistys ry [1]
  • Jernberg, A. M.Booth, P. B. (2003) Theraplay: Vuorovaikutusterapian käsikirja (T. Träff, Trans.). Helsinki: Psykologien kustannus, (Gummerus).
  • Mäkelä, J., Vierikko, I. (2004) Kuinka yhteys löytyy? Vuorovaikutusterapia huostaanotettujen lasten hoidon tukena. Espoo, SOS-Lapsikylä ry

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]