The Shining – Hohto

Wikipedia
Ohjattu sivulta The Shining - Hohto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
The Shining – Hohto
The Shining
DVD-erikoisjulkaisun kansikuva
DVD-erikoisjulkaisun kansikuva
Ohjaaja Stanley Kubrick
Käsikirjoittaja Stanley Kubrick
Diane Johnson
Perustuu Stephen Kingin romaaniin
Tuottaja Stanley Kubrick
Säveltäjä Wendy Carlos
Kuvaaja John Alcott
Leikkaaja Ray Lovejoy
Pääosat Jack Nicholson
Shelley Duvall
Danny Lloyd
Scatman Crothers
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Tuotantoyhtiö Warner Bros.
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 23. toukokuuta 1980
Suomen lippu 26. syyskuuta 1980
Kesto 144 min (US-versio)
119 min (kansainvälinen versio)
146 min (alkuperäinen versio)
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 22 000 000 USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

The Shining – Hohto on Stanley Kubrickin ohjaama kauhuelokuva vuodelta 1980. Se perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin. Pääosia näyttelevät Jack Nicholson ja Shelley Duvall. Elokuva on useasti valittu yhdeksi kautta aikojen parhaista ja pelottavimmista kauhuelokuvista. Se ei nojaa raakuuteen vaan lähinnä psykologiseen kauhuun. Stephen King ei ollut alun perin tyytyväinen Hohto-elokuvaan, ja siksi vuonna 1997 ohjattiin kirjasta Mick Garrisin minisarja Stephen Kingin Hohto, joka on lähempänä kirjailijan näkökulmaa. Rodney Ascher teki vuonna 2012 dokumentin Room 237, joka perehtyi tulkitsemaan Kubrickin Hohdon sisältöä.

Elokuvan ohjauksessa Kubrick suosi pitkiä ottoja ja kamera-ajoja, joissa usein seurattiin yksittäisen henkilön tai henkilöiden liikkumista. Kameroissa käytettiin useimmiten laajakulmaobjektiiveja.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kirjailija Jack Torrance (Jack Nicholson) saa työpaikan syrjäisen Overlook-hotellin talvihoitajana. Häntä kuitenkin varoitetaan työhaastattelussa, että vuonna 1970 hotellin talvihoitajana toiminut mies sairastui ”mökkihöperyyteen” ja tappoi perheensä, johon kuului vaimo ja kaksi tytärtä. Tämän jälkeen mies oli ampunut itsensä. Jack kuitenkin ottaa työn vastaan.

Jackin mukana hotelliin muuttavat vaimo Wendy (Shelley Duvall) ja poika Danny (Danny Lloyd). Danny puhuu itsekseen mielikuvitusystävälleen Tonylle, jonka hän sanoo asuvan suussaan. Tony näyttää hänelle asioita ja on varoittanut Overlook-hotellista.

Hotellilla perheelle esitellään paikkoja ennen sulkemista. Danny tapaa herra Halloranin (Scatman Crothers), joka kykenee puhumaan Dannylle avaamatta suutaan. Hänellä on kyky hohtaa ja käy ilmi, että Dannyllakin on sama kyky. Halloran varoittaa Dannya siitä, että hotellissa on sattunut pahoja asioita, jotka eivät lähde pois. Ne näkyvät joskus ja silloin niitä ei pitäisi uskoa. Halloran myös kieltää Dannya menemästä huoneeseen numero 237.

Jack päättää aloittaa kirjoittamisen ja kieltää Wendya häiritsemästä häntä. Hän ei kuitenkaan saa inspiraatiota, eikä kirjoittaminen edisty. Jack ei suostu käymään kävelyllä tai muutenkaan rentoutumaan, vaan erakoituu vähitellen. Talvella lumimyrsky saartaa hotellin ja perhe jää eristyksiin. Lopulta Jackin mielenterveys pettää tyystin ja hänen perheensä on sen myötä suuressa vaarassa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hohdosta on useita eripituisia versioita. Ensi-iltaversio kesti 146 minuuttia, mutta Kubrick leikkasi siitä lopun sairaalakohtauksen ja pituudeksi tuli 143 minuuttia. Kohtauksessa Wendy keskustelee Jackin palkanneen Ulmanin kanssa. 143-minuuttinen versio on saatavissa Pohjois-Amerikassa. Kubrick valtuutti vielä 24 minuuttia lisää leikkauksia. Tämä 119-minuuttinen versio on saatavilla Euroopassa.

Kubrick vei näyttelijätär Shelley Duvallin ennätysten kirjaan vaatimalla tältä 127 uusintaottoa yhdestä kohtauksesta. Myös Scatman Crothers sai yhdessä kohtauksessa esittää 120 ottoa. Kubrick halusi suojella nuorta Danny Lloydia elokuvan kauhuilta. Luovan ohjauksen keinoin kuusivuotias Danny ei tiennyt näyttelevänsä kauhuelokuvassa. Asia selvisi hänelle vasta vuosia elokuvan julkaisun jälkeen.

Kubrickin kerrotaan elokuvaa tehdessä ottaneen vaikutteita David Lynchin elokuvasta Eraserhead luodakseen surrealistisen vaikutelman katsojalle, minkä takia monia kohtauksia pidetään yhäkin eriskummallisina.[1] Myös symbolismia on ripoteltu elokuvaan mukaan; esimerkiksi näky hisseistä, joiden ovet avautuvat ja verta tulvii vyörynä, oletetaan symboloivan hotellin pahuutta.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva ei ollut ehdolla yhteenkään Oscariin. Se oli ehdolla Razzie-palkintoon huonoimmasta ohjaajasta ja naispääosan näyttelijästä. Vaikka se ei ilmestymisaikoinaan saanut lämmintä vastaanottoa, on Hohdosta tullut ajan myötä arvostettu modernin kauhun merkkiteos. Hohdon myöhemmin saamasta arvostuksesta kertoo myös se, että se on Internet Movie Databasen parhaiden kauhuelokuvien listalla kolmantena Psykon ja Alienin jälkeen.

Eroavaisuudet kirjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
  • Kirjassa Jack on entinen alkoholisti ja alkoholismin teema on muutenkin läsnä jatkuvasti. Kirjassa herra Ullman kuvailee hotellin entisen talonmiehen, Delbert Gradyn olleen juoppo, mutta elokuvassa tätä ei mainita, vaan Ullman kuvailee häntä aivan tavalliseksi mieheksi.
  • Kirjassa huone, johon Halloran kieltää Dannyä menemästä, on numero 217, elokuvassa taas 237. Myös tapahtumat huoneessa ovat erilaiset. Kirjassa Dannyn mennessä huoneeseen hän löytää kylpyammeesta kuolleen, mädäntyneen naisen, joka nousee ylös ja kuristaa häntä. Jack menee huoneeseen etsimään naista ja huomaa ammeen olevan tyhjä ja puhdas, mutta poistuessaan näkee naisen hahmon kylpyverhon läpi, jolloin hän pakenee. Elokuvassa Dannyn äiti kertoo myöhemmin Jackille, että joku tuntematon nainen kuristi Dannya huoneessa. Jack menee huoneeseen 237 elokuvassa, hän näkee aluksi kauniin nuoren naisen nousevan ammeesta ja suutelee tätä. Sitten nainen muuttuu mätäneväksi vanhan naisen ruumiiksi ja alkaa nauraa. Kauhistunut Jack pakenee.
  • Dannyn kuvailee mielikuvitusystäväänsä Tonya elokuvassa sanoin ”pikkupoika joka asuu suussani”. Kirjassa Danny kertoo Tonyn olevan hahmo, joka ”näyttää hänelle asioita”.
  • Kirjassa hotelli on paha, joka pitää sisällään oikeita kummituksia. Elokuvassa ei anneta suoraan ymmärtää niin ja kaikki pelottavat näyt ja oudot henkilöt (muun muassa käytävän kaksostytöt) saattavat olla vain aineellistuneet elävimmiksi Dannyn hohtamisen avulla, jonka annetaan ymmärtää olevan tarinan ainoa yliluonnollinen tekijä. Myöskään elokuvassa Jack ei joudu hotellin valtaan kuten kirjassa, vaan muuttuu murhanhimoiseksi oltuaan liian kauan eristäytyneenä ulkomaailmasta.
  • Jack jahtaa perhettään kirjassa roque-maila (amerikkalainen versio kroketista) aseenaan, kun taas elokuvassa hänellä on kirves.
  • Kirjassa Halloran pääsee hotelliin ja Jack tyrmää hänet mailalla, mutta hän virkoaa ja auttaa Wendyn ja Dannyn mukanaan pakoon. Elokuvassa Jack taas tappaa hänet kirveellä, jolloin vain Wendy ja Danny selviävät hengissä.
  • Kirjassa hotellin lämmityskattila räjähtää tuhoten hotellin ja tappaen Jackin. Elokuvassa hotelli ei tuhoudu, vaan Jack eksyy jahdatessaan Dannya pensaslabyrinttiin ja jäätyy hengiltä. Kirjassa kyseistä labyrinttia ei edes ole.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roberts, Chris: Eraserhead, The Short Films of David Lynch Uncut.co.uk. Viitattu 6.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta The Shining – Hohto.