Thaimaan parlamenttivaalit 2011

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thaimaan parlamenttivaalit 2011
Flag of Thailand.svg
2007 ←
3. heinäkuuta 2011
→ 2014

Kaikki 500 paikkaa Thaimaan parlamenttiin
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue
  Yingluck Shinawatra at US Embassy, Bangkok, July 2011.jpg Abhisit.jpg
Johtaja Yingluck Shinawatra Abhisit Vejjajiva
Puolue Pheu Thai Demokraattinen puolue
Johtaja vuodesta 16. toukokuuta 2011 6. maaliskuuta 2005
Viime vaalit Ei osallistunut 164 paikkaa, 30,30%
Paikkoja ennen 189 173
Saadut paikat 265 159
Paikkojen muutos Nousua76 Laskua14

2011 Thai general election results per region.png

Värit:

– Pheu Thai
– Demokraatit
– BhumjaiThai
– Chartthai
– Palung Chon
– ei enemmistöä


Pääministeri virassa ennen vaaleja

Abhisit Vejjajiva
Demokraattinen puolue

Uusi pääministeri

Yingluck Shinawatra
Pheu Thai

Thaimaan parlamenttivaalit 2011 oli Thaimaassa 3. heinäkuuta 2011 järjestetyt ennenaikaiset parlamenttivaalit. Vaaleilla valittiin Thaimaan parlamentin edustajainhuoneen 500 edustajaa, joista 375 valittiin vaalipiireittäin ja 125 puolueiden asettamilta vaalilistoilta.

Thaimaa ajautui ennenaikaisiin vaaleihin vuoden 2010 mielenosoitusten takia. Pääehdokkaina olivat istuva pääministeri Abhisit Vejjajiva (Demokraattinen puolue) ja Pheu Thai -oppositiopuoluetta johtava Yingluck Shinawatra.[1] Vaalit olivatkin ennen muuta Thaksinin kannattajien ja vastustajien välinen taistelu.[2] Yingluck Shinawatran johtama Pheu Thai -puolue sai vaaleissa murskavoiton. Puolue sai yli puolet parlamentin paikoista, ja vaalivoiton myötä Yingluckista tuli Thaimaan ensimmäinen naispääministeri.[2]

Vaalitapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkojen määrä vaalipiireittäin.

Äänioikeutettuja olivat 18 vuotta täyttäneet Thaimaan kansalaiset. Äänioikeutta ei kuitenkaan ollut munkeilla, noviiseilla, papeilla ja vangeilla. Vaalipiirissä sai äänestää vain, jos oli ollut siellä kirjoilla vähintään 90 päivää ennen varsinaista vaalipäivää.[3] Vaaleilla valittiin Thaimaan parlamentin edustajainhuoneen 500 edustajaa, joista 375 valittiin vaalipiireistä ja 125 puolueiden asettamilta valtakunnallisilta vaalilistoilta. Jokaisella äänestäjällä oli siis kaksi ääntä.[4] Lisäksi äänestäjillä oli mahdollisuus äänestää tyhjää.[5]

Edustajainhuone voi kookontua vasta, kun vaalilautakunta on vahvistanut 475 edustajaa.[6]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thaimaa ajautui ennenaikaisiin vaaleihin vuoden 2010 mielenosoitusten takia. Pääministeri Abhisit oli jo toukokuussa 2010 ehdottanut, että ennenaikaiset parlamenttivaalit pidettäisiin 14. marraskuuta 2010.[7] Abhisit esitti parlamentin hajottamista kuitenkin vasta 9. toukokuuta 2011 sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin vahvistanut kolmen uuden vaalilain lainmukaisuuden.[8]

Vaalien pääehdokkaina olivat istuva pääministeri Abhisit Vejjajiva (Demokraattinen puolue) ja Pheu Thai -oppositiopuoluetta johtava Yingluck Shinawatra, joka on maanpaossa elävän entisen pääministerin Thaksin Shinawatran nuorin sisar.[1] Vaalit olivatkin ennen muuta Thaksinin kannattajien ja vastustajien välinen taistelu.[2]

Tulos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamenttivaalien tulos:[9][10]

Puolue Vaalipiiri Vaalilista Yhteensä
Äänet % Paikat Äänet % Paikat Paikat %
Pheu Thai 204 15 744 190 48,41 61 265 53,0
Demokraatit 115 11 433 762 35,15 44 159 31,8
Bhumjaithai 29 1 281 577 3,94 5 34 6,8
Chartthaipattana 15 906 656 2,79 4 19 3,8
Chart Pattana Puea Pandin 5 494 894 1,52 2 7 1,4
Phalang Chon 6 178 110 0,55 1 7 1,4
Rak Thailand 0 998 603 3,07 4 4 0,8
Matubhum 1 251 702 0,77 1 2 0,4
Rak Santi 0 284 132 0,87 1 1 0,2
Mahachon 0 133 772 0,41 1 1 0,2
New Democracy 0 125 784 0,39 1 1 0,2
Muut puolueet 0 692 322 2,13 0 0 0,0
Hyväksytyt äänet 375 32 525 504 125 500 100
Tyhjät äänet 1 419 088 4,03   958 052 2,72
Hylätyt äänet 2 039 694 5,79 1 726 051 4,90

Virallisen tuloksen julkaiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalilautakunta julkaisi 13. heinäkuuta 2011 ensimmäiset 358 edustajaa, joiden vaalitulokset se oli vahvistanut. Vaalilautakunnan ensimmäiseltä listalta puuttuivat niin vaalit voittanut Yingluck kuin myös ne hävinnyt Abhisit.[6] Yingluckia syytettiin siitä, että vaalikampanjaan olisi osallistunut henkilöitä, joilta poliittinen toiminta oli tuomioistuimen päätöksellä kielletty. Abhisitia puolestaan syytettiin markkinatapahtuman järjestämisestä ennakkoäänestyspäivänä, vain kolmen pääpuolueen vaalikampanjan televisiolähetysten sallimisesta sekä Royal Plazan laittomasta käytöstä vaalikampanjassa. Vaalilautakunta vapautti heidät epäilyistä 19. heinäkuuta ja vahvisti samalla 10 muun edustajan vaalituloksen.[11]

27. heinäkuuta 2011 vaalilautakunta vahvisti 94 edustajan vaalituloksen. Tällöin vahvistettuja ääniä oli kaikkiaan 496. Perustulain mukaan parlamentti voi kokoontua vasta kun 475 paikkaa on vahvistettu ja parlamentin on kokoonnuttava 30 päivän kuluttua vaalipäivästä. Avoimiksi jäi vielä neljä paikkaa, joista yksi vaatii äänien uudelleenlaskennan ja kaksi uusia vaaleja kahdessa vaalipiirissä. Vaalilautakunta ei kuitenkaan vahvistanut punapaitojen johtajiin kuuluvan ja vankeustuomiota kärsivän Jatuporn Prompanin vaalitulosta, koska kansanedustajan on oltava äänioikeutettu. Jatuporn oli menettänyt äänioikeutensa, koska hän oli jättänyt äänestämättä vaaleissa.[12][13] Keskusvaalilautakunta hyväksyi Jatupornin tuloksen 1. elokuuta 2011.[14]

Uusi edustajainhuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi edustajainhuone kokoontui ensimmäisen kerran 1. elokuuta 2011 ja valitsi edustajainhuoneen puhemieheksi Pheu Thai -puolueeseen kuuluvan Somsak Kiatsuranontin.[15] 5. elokuuta 2011 edustajainhuone valitsi uudeksi pääministeriksi Yingluck Shinawatran. Yingluckia kannatti 296 edustajaa, 3 vastusti ja 197 äänesti tyhjää.[16] Thaimaan kuningas Bhumibol Adulyadej nimitti Yingluckin virallisesti Thaimaan 28. pääministeriksi 8. elokuuta 2011.[17]

Vaalien jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalien pelättiin aiheuttavan uusia mielenosoituksia, mikäli hävinnyt vastapuoli ei hyväksy vaalien tulosta.[1] Mielenosoituksia ei kuitenkaan tapahtunut, sillä demokraatit myönsivät tappionsa ja demokraattien Abhisit erosi vaalitappion takia Demokraattisen puolueen puheenjohtajuudesta.[18] Hänet valittiin silti 96 prosentin kannatuksella uudelleen puolueen puheenjohtaksi 6. elokuuta 2011.[19]

Yingluck ja Pheu Thai aloittivat hallitustunnustelut muiden puolueiden kanssa jo vaali-iltana.[20]

Politiikan tutkijoiden mukaan Yingluckin suurimmat ongelmat tulevat olemaan maan talous ja Thaksinin armahduskysymys. Demokraatit ja heitä lähellä oleva keltapaitojen PAD-liike vastustavat kuitenkin jyrkästi Thaksinin armahdusta.[20]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ajautuuko Thaimaa taas mielenosoituksiin? Iltasanomat. 30.6.2011. Viitattu 1.7.2011.
  2. a b c Thaimaa saamassa ensimmäisen naispääministerin Helsingin Sanomat. 3.7.2011. Viitattu 4.7.2011.
  3. Voting Procedure Office of the Election Commission of Thailand. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  4. Election Basics Bangkok Post. 30.6.2011. Viitattu 1.7.2011. (englanniksi)
  5. Voting Procedure Office of the Election Commission of Thailand. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  6. a b Leading names in limbo Bangkok Post. 13.7.2011. Viitattu 13.7.2011. (englanniksi)
  7. Thai PM scraps offer to hold election on Nov. 14 People's Daily Online. 13.5.2010. Viitattu 21.10.2011. (englanniksi)
  8. Thai PM announces date for general election Aljazeera. 13.5.2010. Viitattu 21.10.2011. (englanniksi)
  9. Election Results 2011 Country level Bangkok Post. 3.7.2011. Viitattu 4.7.2011. (englanniksi)
  10. Election of Members of House of Representatives B.E.2554
  11. Yingluck, Abhisit get EC nod Bangkok Post. 20.7.2011. Viitattu 29.7.2011. (englanniksi)
  12. EC endorses final poll winners Bangkok Post. 28.7.2011. Viitattu 29.7.2011. (englanniksi)
  13. Announcement Day (updated) Bangkok Post. 27.7.2011. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  14. Jatuporn finally gets his MP status Bangkok Post. 2.8.2011. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  15. Somsak elected new house speaker National News Bureau of Thailand. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  16. Lower house elects Yingluck new PM 5.8.2011. National News Bureau of Thailand. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  17. Yingluck royally endorsed 28th PM of Thailand 8.8.2011. National News Bureau of Thailand. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  18. Abhisit steps down as Democrat leader Bangkok Post. 5.7.2011. Viitattu 5.7.2011. (englanniksi)
  19. Abhisit re-elected as Democrat leader 6.8.2011. National News Bureau of Thailand. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  20. a b Talks on next coalition begin Bangkok Post. 4.7.2011. Viitattu 4.7.2011. (englanniksi)