Terttu Arajärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Terttu Arajärvi vuonna 1967

Terttu Marjatta Arajärvi (o.s. Hanhilammi; 2. kesäkuuta 1922 Hausjärvi22. tammikuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen lastentautien erikoislääkäri, professori, lastenpsykiatrian kehittäjä ja Suomen tunnetuimpia lastenpsykiatreja.[1]

Henkilöhistoria ja ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajärvi syntyi opettajaperheeseen, hänen vanhempansa olivat opettaja Ilmari Aleksi Hanhilammi ja Impi Hellen Bergman. Arajärvi aloitti kansakoulun viisivuotiaana Perniössä, jossa hän kävi myös keskikoulun. Lukion Arajärvi suoritti Turussa, hän tuli ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1940.[2] Sotien aikana Arajärvi toimi lääkintälottana.[3]

Arajärvi valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1948,[2] lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Arajärvi väitteli Helsingin yliopistossa 1953. Lastentauteihin Arajärvi erikoistui 1957, lastenpsykiatriaan 1960 ja nuorisopsykiatriaan 1979.[4] Hän oli perustamassa Lastenpsykiatrian tutkimussäätiötä vuonna 1984[5] ja toimi Lastenlinnan sairaalan johtavana lääkärinä 1973–1985 ja Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian ensimmäisenä professorina 1974–1987.[1]

Terttu Arajärvi avioitui varatuomari Tauno Ilkka Yrjänä Arajärven (1920–2003[6]) kanssa vuonna 1947.[4] Heidän neljästä lapsestaan vanhin on oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi, presidentti Tarja Halosen puoliso.[5]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arajärvi, Terttu (1953). Microscopic investigations into the capillaries of newborn, especially premature infants, taking into accont the sensitivity of capillaries to adrenalin and their intravascular red cell aggregation. Väitöskirja. Helsinki.
  • Alanen, Y.O., Arajärvi, T. & Viitamäki, R.O. (1964). Psychoses in childhood. Kööpenhamina: Munksgaard.
  • Arajärvi, T. & Varilo, E. (toim.) (1987). Lastenpsykiatria tänään. (2. pain). Espoo: Weilin + Göös.
  • Arajärvi, T. (1988). Tasapainoinen lapsuus. Porvoo: WSOY.
  • Arajärvi, T. (1989). Lapset ja avioero. (2. uusittu painos.) Helsinki: Tammi.
  • Arajärvi, T. (toim.) (1992). Tasapainoinen koululainen. Porvoo: WSOY.
  • Arajärvi, T. (1995). Hyvä isovanhemmuus. Porvoo: WSOY.
  • Arajärvi, T. (toim.) (1996). Pahantapaisista pojista ja tytöistä itkeviin vauvoihin: yli 100 vuotta lasten mielenterveystyötä. Tampere: Kivipaino.
  • Arajärvi, T. & Forsius, H. (1998). Lastenpsykiatrian tutkimussäätiön tukemat tutkimukset vuosina 1986-1998. Helsinki: Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Korppi-Tommola, Aura: ”Arajärvi, Terttu (1922–2014)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 356. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.10.2015).
  2. a b Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 27. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  3. Bélinki, Karmela: ”Terttu Arajärvi – lastenpsykiatrian uranuurtaja”, Suomalaisia vaikuttajanaisia – kohti vuotta 2000, s. 21–30. Toimittaneet Ritva Sievänen-Allen ja Karmela Bélinki. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22607-6.
  4. a b Kuka kukin on 1982. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.
  5. a b Aronen, Eeva – Sinkkonen, Jari ym.: Terttu Arajärvi. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat. 3.2.2014. Arkistoitu 5.6.2016. Viitattu 28.10.2015.
  6. Laurila, Petri – Salo, Mikko (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 2003, s. 1326. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 118. Helsinki: Talentum, 2003. ISSN 0585-9530. ISBN 952-14-0637-2.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arajärvi, Terttu. Kuka kukin on 1978, s. 56. Otava, Helsinki.
  • Aronen, E., Sinkkonen, J. & ym. In memoriam: Terttu Marjatta Arajärvi 2.6.1922–22.1.2014. Suomen lääkärilehti 6/2014 (69. vsk.), s. 423.