Terbium
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Terbium | ||||
| Tunnus | Tb | ||||
| Järjestysluku | 65 | ||||
| Luokka | lantanoidi | ||||
| Lohko | f-lohko | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 8,23×103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1843, Carl Gustaf Mosander | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 158,925352[1] amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 175 (225) pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f96s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 27, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +III, +IV | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen tiivispakkaus (HCP) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1629 K (1356 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3503 K (3230 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 293 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 10,15 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2620 m/s 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,2 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,182 kJ/kg K
|
||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Terbium (lat. terbium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Tb ja järjestysluku 65 sekä CAS-numero 7440-27-9. Terbium on hopeanharmaa ja harvinainen maametalli. Se on pehmeää ja sillä on kaksi allotrooppista muotoa. Terbiumin moolimassa on 158,9 u ja tiheys 8230 kg/m³. Sulamispiste on 1629 K ja kiehumispiste 3503 K. Sen elektronegatiivisuus on 1,2. Luonnossa terbiumilla on yksi vakaa isotooppi, Tb-159. Tämän lisäksi sillä on havaittu 33 radioaktiivista isotooppia. Jaksollisessa järjestelmässä terbiumia ennen on gadolinium ja jälkeen dysprosium.
Terbiumin löysi ruotsalainen kemisti Carl Gustav Mosander vuonna 1843 ja nimesi sen Ytterbyn kylän mukaan.[2]
Terbium on harvinaista ja platinaakin kalliimpaa, mutta pieninä määrinä sitä käytetään lasereissa ja elohopealampuissa. Sitä käytetään myös röntgenlaitteiden valotuslevyissä, jotka se tekee herkemmiksi. Näin terbiumin avulla voidaan lyhentää valotusaikaa ja siten pienentää potilaan saamaa säteilyannosta.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Marko Hamilo: Röntgenkuvia turvallisesti Helsingin sanomat 25.4.2008 (alkuainesarjan artikkeli terbiumista). Viitattu 12.7.2010.
