Tepoztlán

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tepoztlán, pieni meksikolaiskaupunki, sijaitsee yhdeksänkymmenen kilometrin päässä Méxicon Kaupungista etelään ja kahdeksantoista kilometrin päässä Cuernavacasta pohjoiseen. 1920-luvun loppupuolen Tepoztlániin, silloiseen pieneen kylään, ei vielä johtanut maantietä. Kylä oli osa muinaista maailmaa, jossa ei vielä tunnettu pyörää, kunnes kylään johtava maantie rakennettiin presidentti Lázaro Cárdenasin hallituskaudella 1930-luvun lopulla. Vielä vuonna 1960 kyläläisten pihoissa saattoi nähdä temascaleja, saunan tyyppisiä hikoilumajoja. Nykyisin tuon pikkukaupungin pihoja halkovat vesijohdot ja temascalit ovat mennyttä aikaa. Elokuva 7 rohkeata miestä filmattiin Tepoztlánissa vuonna 1960.

Tepoztlán oli asteekkien aikoina pyhiinvaelluspaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän ääreltä nousevan, neljäsataa metriä korkean, hyvin jyrkkäseinämäisen vuoren huipulla, sijaitsi aikoinaan humaltumisen tärkeä alttari, josta on vielä joitakin vähäisiä raunioita jäljellä. Vuoren huipulle johtaa jyrkkä polku, joka päättyy jyrkkiin tikkaisiin ja lukittavaan luukkuun. Polulla varoitetaan humalaisia polun vaaroista.

Amerikkalainen Stuart Chase kirjoitti Meksikoa käsittelevässä kirjassaan kyläläisten elämästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stuart Chasen tekemä ja Diego Riveran kuvittama vuonna 1931 ilmestynyt teos, Mexico a Study of two Americas, teki kylästä kuuluisan. Kuvittaessaan Chasen teosta, Diego Rivera kuvasi myös taakkoja kantavia intiaaneja. Incorborated Labour Bureaun johtaja, Stuart Chase, ihmettelee teoksensa sivuilla, miten silloisella, pörssiromahduksesta aiheutuneella maailmanlaajuisella pula-ajalla, ei tuntunut olevan mitään vaikutusta kyläläisten elämään. Tepotzlánin tultua suuren yleisön tietoisuuteen, on se ollut monen sosiologisen tutkimuksen kohde. Amerikkalainen sosiologi Oscar Lewis kirjoitti seudun asukkaita koskevista tutkimuksistaan suurta kuuluisuutta saaneita teoksia 1940-luvulla. Se ei ollut kaikkien kyläläisten mieleen.

Stuart Chase ja Aldous Huxleyn kiistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chasen mielestä viisitoistatuhatta kuorma-autoa olisi riittänyt lopettamaan ihmisten suurimittaisen käytön kantojuhtina, joka vielä tuolloin oli melko yleistä. Huxley, joka oli vuonna 1932 lukenut Chasen teoksen, oli pessimisti. Hän oli sitä mieltä, että uusien Fordien laivastot kyllä siirtäisivät kuormat pois intiaanien selästä, mutta toisivat tullessaan muita ongelmia.

Chase oli suuresti kiinnostunut Meksikosta, jossa tavara vielä tuolloin paljolti siirtyi intiaanikantajien selässä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chase, Stuart; Mexico a Study of two Americas. New York 1931.
  • Huxley, Aldous; Beyond the Mexique Bay. Edinburgh 1934.