Tenterfieldinterrieri
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Viitemallineet suomeksi! |
| Tenterfieldinterrieri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Australia |
| Määrä | Suomessa 22 rekisteröityä[1] |
| Rodun syntyaika | 1800-luvun loppu |
| Alkuperäinen käyttö | rottakoira, seurakoira |
| Nykyinen käyttö | rottakoira, seurakoira, harrastekoira |
| Elinikä | 12–14 vuotta |
| Muita nimityksiä | Tenterfield Terrier |
| FCI-luokitus |
ei FCI-rotu SKL: ryhmä 3 Terrierit alaryhmä 2 Pienet terrierit #902[1] |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 25,5–30,5 cm (ihanne 28 cm) |
| Väritys | valkoinen mustin tai maksanruskein merkein ja tricolor |
Tenterfieldinterrieri (Tenterfield Terrier) on australialainen koirarotu. Se ei ole kansainvälisen koiranjalostusliiton FCI:n hyväksymä, mutta sekä Australian kennelliitto ANKC että Uuden-Seelannin kennelliitto NZKC ovat sen tunnustaneet. Suomen Kennelliitto hyväksyi rodun 13.12.2012, ja vuoden 2013 alusta se on saanut osallistua koiranäyttelyihin Suomessa.[2] Vuoden 2019 alussa Suomessa rekisteröintiin ensimmäiset kolme tuontikoiraa, jotka kaikki tulivat rodun kotimaasta Australiasta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön perheen koiraksi valittiin tenterfieldinterrieri. Pentu tuli kotiin elokuussa 2021 ja sai nimen Osku.[3]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tenterfieldinterrierillä on neliömäinen, kiinteä runko, eikä sen rakenteessa saa olla liioiteltuja piirteitä. Siksi sillä ei saa olla samanlaista pitkänomaista päätä kuin kettuterrierillä. Sen pää on pikemminkin kiilanmuotoinen, ja takaraivon ja otsapenkereen välinen etäisyys on yhtä pitkä kuin otsapenkereen ja kuononkärjen välinen etäisyys. Siksi sen pää on terrierille epätyypillinen. Rodun ainutlaatuinen ominaisuus on usein luonnostaan esiintyvä töpö häntä, joka voi kuitenkin olla minkä pituinen tahansa.[4] [5]Tenterfieldinterrierillä voi myös olla puolipystyt, pystyt tai typistetyt korvat. Hyväksytyt värit ovat maksanruskea-valkoinen, musta-valkoinen, kolmivärinen maksanruskea-parkinruskea-valkoinen ja kolmivärinen musta-parkinruskea-valkoinen.[6] Sallittu säkäkorkeus vaihtelee 25,5–30,5 cm välillä, josta ihannekorkeus on 28 cm.[7]
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on ystävällinen, seurallinen ja sopeutuva. Se on älykäs ja tyypillisen terrierimäiseen tapaan rohkea.lähde?
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tenterfieldinterrierin esi-isät saapuivat manterelle ensimmäisten valkoisten uudisasukkaiden mukana, jotka saapuivat Etelä-Englannin Portsmouthista. Näitä pieniä, lähes kokonaan valkoisia koiria käytettiin tuhoeläinten hävittämiseen, ja ne sietivät hyvin uuden kotimaansa karuja sääolosuhteita. 1800-luvun lopulla tuhoeläinten tappamiseen ja perhekoirana käytetty koiratyyppi, joka tunnettiin nimellä little foxie tai kääpiökettuterrieri, oli levittäytynyt laajoille alueille Australian maaseudulle. 1920-luvulla siitä alkoi tulla suosittu kaupunkiasuntojen lemmikki.[8]
Nimen tenterfieldinterrieri arvellaan johtuvan siitä, että rotu olisi kotoisin Tenterfieldistä Uudesta Etelä-Walesista. Tenterfield on kuitenkin vain yksi Australian monista kaupungeista ja kylistä, joissa tämäntyyppisiä pieniä koiria tiedettiin olevan. Tenterfieldin kaupungilla on tärkeä rooli Australian historiassa, ja sen satulakaupan tunnetuin omistaja oli mies nimeltä George Woolnough, jonka hänen lapsenlapsensa, viihdetaiteilija Peter Allen ikuisti Tenterfieldin satulaseppänä. Herra Woolnough omisti useita pieniä koiria; näistä koirista ei kuitenkaan ole valokuvia saatavissa.lähde?
Nimeä tenterfieldinterrieri ehdotti televisiossa 1990-luvulla puutarhuri Don Burke[9], minkä jälkeen Etelä-Australian kääpiökettuterrieriklubi otti sen käyttöönsä.lähde?
Nykyisin rotu on vahva, sitkeä, aktiivinen ja ketterä, ja sen sileä, lyhyt karvapeite tekee siitä helppohoitoisen perhekoiran.[10]
Rotujärjestöt ja kennelliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ryhmä eteläaustralialaisia harrastajia perusti vuonna 1991 Etelä-Australian kääpiökettuterrieriklubin erotuksena Australian kääpiökettuterrieriklubista, joka oli ollut jo jonkin aikaa toiminnassa. Vuonna 1992 he kokoontuivat muista osavaltioista kotoisin olevien omistajien kanssa keskustelemaan rotujärjestöjen tulevaisuudesta. Kävi ilmi, että kääpiökettuterrierin toivotun rotutyypin suhteen oli suuria eroavaisuuksia. Lisäksi nimi kääpiökettuterrieri koettiin haasteellisena, koska ANKC oli sen vuoksi vähällä olla antamatta rodulle virallista hyväksyntää. Vuonna 1993 joukko harrastajia Etelä-Australiasta ja muista osavaltioista perusti Australian tenterfieldinterrieriklubin. Vuonna 2002 ANKC hyväksyi tenterfieldinterrierin ja sijoitti sen ryhmään 2 eli terriereihin. FCI:n luokittelussa terrierit ovat ryhmässä 3.[4]
Tenterfieldinterrierin rotumääritelmä[6] eroaa alkuperäisestä kääpiökettuterrierin rotumääritelmästä, ja vaikka nämä kaksi rotua joskus sekoitetaan keskenään, ne ovat kehittyneet eri suuntiin ja ovat nykyisin kaksi erillistä rotua.lähde?
Hoito ja terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karvapeite vaatii vain vähän harjausta. Vaikka rotu voi elää terveenä 20-vuotiaaksi, keskimääräinen elinikä on 12–14 vuotta.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tenterfieldinterrieri. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto, 2021. Haettu 30.8.2021.
- ↑ Uusia rotuja Suomessa. Suomen Kennelliitto, 14.12.2012. (Arkistoitu – Internet Archive) Haettu 15.12.2012
- ↑ Tatu Kuukkanen, Presidenttiparin uusi koira Osku on harvinaisuus, jonka rotutovereita on Suomessa vain kourallinen, Yle.fi uutiset 29.8.2021 viitatu 29.8.2021
- ↑ a b FCI 3 Terrierit Kennelliitto. Viitattu 14.3.2022.
- ↑ Tenterfieldinterrierin ANKC-rotumääritelmä ankc.org.au. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
- ↑ a b Tenterfieldinterrierin ANKC-rotumääritelmä ANKC Ltd. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
- ↑ Rotumääritelmä: Tenterfieldinterrieri. Suomen Kennelliitto SKL 2.4.2013.
- ↑ Tenterfieldinterrierin rotuinformaatio The Dog Site. Viitattu 24 Jan 2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Burken takapiha-arkisto 1998 Tenterfieldinterrieri-artikkeli (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tenterfieldinterrieri Jane Harvey. Viitattu 24 Jan 2012.
| ||||||||||||||